Kaisa Kimari on elämän monimuotoisuutta ja ihmisyyttä eri kulmista tarkasteleva syvällinen pohtija. Aitouden, totuuden, rehellisyyden puolesta puhuja ja etsijä sekä Ihminen tavattavissa – terapeuttiopiskelija.
Elätkö sinäkin täysin normaalia elämää, elämää missä kaikki on ihan hyvin?
Vai toistuuko elämässäsi kenties joitain outouksia, mitä olet hieman ihmetellyt, mutta et kuitenkaan sen tarkemmin pysähtynyt pohtimaan voisiko siinä olla myös jotain tärkeää viestiä itselle?
Ajatellaan tilanne, että kaikelle epämääräiselle pahalle ololle, ahdistukselle, mitä elämän tiimellyksessä ei aina välttämättä huomaa, löytyisi hyvä selitys.
Me ihmiset olemme kovin taitavia monesti järkeilemään asioita ja jopa unohdettu, mitä kehomme ja ympäristömme meille yrittää viestiä. Eikä aina niinkään unohdettu, vaan emme koskaan ole saanut mallia ja oppia siitä miten olla yhteydessä erityisesti omien tunteiden kanssa ja kuinka voisimme niiden avulla kuunnella tärkeitä tarpeita, joita meillä kaikilla on ja jotka kätkeytyvät tunnemaailman taakse.
Joskus saattaa olla, että pohtii, mitenkäs minulle nyt näin kävi ja miksi nuo muut ihmiset käyttäytyvät huonosti minua kohtaan. Miksi minulle aina käy näin?
Mitä jos nyt tietäisit ja ymmärtäisit, että kehossasi saattaa asustella jotain jälkiä, jotka muotoilevat tämän hetkistä elämää ja tulevaa. Jos tietäisit ja tunnistaisit tämän, miten toimisit? Jos tietäisit, että elämästä saattaisi tulla tasapainoisempaa?
Nämä kysymykset nousevat tähän, sillä kuljemme elämän kiertokulkua ja erilaisia vaiheita. Elämme elämäämme totutulla tavalla, mukaudumme kaavoihin, jotka tuntuvat tutun turvallisilta ja saatamme jopa elää elämää missä ulkoiset asiat määrittävät elämäämme hyvin pitkälle. Otamme ulkoa, jopa muilta ihmisiltä ajatuksia ja neuvoja vastaan siitä miten meidän tulisi elää meidän omaa elämää. Tästä syntynee hämmennystä ja ihmetystä, pahaa oloa, mutta emme ymmärrä mistä se kumpuaa. Vain räpiköimme tavallamme siinä.
Kun synnymme perheeseen, ympärillämme on tekijöitä, jotka vaikuttaa meihin. Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan, joten kaikki me kohtaamme kehityksemme varrella asioita, joista muodostuu sisäinen rakenne ja tapa suhtautua asioihin ympäristössä, jossa elämme. Yksi lähestymistapa siihen miten olemme oppineet selviytymään on selvitymisstrategiat, jotka ovat muodostuneet todellisen minän päälle kerroksina. Samaan aikaan kun selviytymisstrategiat palvelee meitä elämän eri tilanteissa, voivat ne myös estää meitä esimerkiksi kokemasta yhteyttä ihmissuhteissa. Saatamme kokea, että olemme uhrina tilanteissa ja ettemme sen vuoksi voi itse vaikuttaa asioihin, vaikka sisällä on toive jostain aivan muusta. Muutos on mahdollinen ja se lähtee siitä, että alamme pikku hiljaa tiedostamaan malleja meitä ohjaavasta toiminnasta.
Selviytymisstrategioita on useampia ja saatamme omaksua ja käyttää näistä useampaa kuin yhtä selviytymiskeinona elämässä.
Tässä 3 lyhyttä esimerkkiä:
1. Voi olla, että lapsena on saanut tunnustusta ainoastaan tekemistään asioista tai jätetty yksin, kun olisi tarvinnut eniten tukea, ja strategiaksi on muodostunut Sankari- strategia.
2. Lapsi kantaa lapsena vastuuta lapselle kuulumattomista asioista ja oppii lukemaan mitä muut tarvitsevat. Hän omaksuu strategiakseen Taakankantaja – strategian.
3. Perheessä ei ole riittävästi voimavaroja tai tilaa olla läsnä lapselle ja hänen perustarpeilleen, ja lapsi omaksuu tavan olla kiltti, vaivaton ja tämän myötä strategiaksi muodostuu näkymättömän ja kiltin – strategia.
Näin selviytymisstrategiat voivat näyttäytyä aikuisena elämässä:
-Elät ”sitten kun” elämää
-Olet kiireeseen sidottu ja kiire on läsnä elämässä
-Ajattelet ja huolehdit usein asioita toisten kannalta
-Olet kiltti, etkä uskalla sanoa ääneen omia mielipiteitä
Asiat ovat aina monimuotoisia ja laajempia kuin yhdessä kirjoituksessa voi käsittää ja jakaa. Tämän kirjoituksen tarkoitus on lempeästi kutsua tarkastelemaan sitä mikä minussa ja sinussa on sellaista, mikä estää tai ei estä olemasta ja elämästä erilaisissa tilanteissa.
Miten voisi lempeydellä lähestyä näitä puolia itsessään ja oivaltaa jotain uutta?
