Sumutus on psykologinen manipulaation muoto, jota tapahtuu lähes poikkeuksetta epäterveissä parisuhteissa.
Sumutuksen tarkoitus on ”auttaa” sumuttajaa välttämästä vastuu ja vaalimaan itsestään tai todellisuudesta tietynlaista kuvaa, joka palvelee sumuttajaa itseään.
Jos olet joutunut kohtaamaan sumutusta, olen tosi pahoillani puolestasi – se on hirveää!
5 esimerkkiä sumutuksesta
- Kun tuot esiin vaikean aiheen -> keskustelu harhautetaan siihen, miten väärin otit aiheen esiin tai sitten sinua syytetään juuri siitä, mitä toinen on tehnyt itse.
- Suora valehtelu: “En minä ole koskaan niin tehnyt!“
- Muihin vetoaminen: “X ja Y ajattelevat myös näin. Ja C j B ovat susta huolissaan.“
- Uhriksi tekeytyminen suoraan tai epäsuoraan. Pyritään vetoamaan tunteisiin, ja tilanne kääntyykin päinvastoin.
- Toisen syyttäminen tai psykologisointi (ilman pohjaa): “Nämä ovat vain sinun traumojasi! Huomaatko sä, miten sä projisoit muhun haavojasi?”
3 tapaa miten suhtautua sumutukseen
”Näemme asian eri tavoin.”
”Minä tiedän, mitä näin.”
”Tätä keskustelua ei ole viisasta jatkaa.”
Älä yritä vääntää sumuttajalle rautalangasta, että hän sumuttaa. On normaalia toivoa, että jos toinen tajuaisi mitä hän tekee, että hän lopettaisi – pyytäisi anteeksi ja muuttaisi toimintaansa. Jos sumuttaminen on kroonista ja jatkuvaa, on äärimmäisen epätodennäköistä että toinen yhtäkkiä valaistusi ja tajuaisi.
Sumutus kirjaimellisesti sumentaa, hämmentää ja vie valtavasti psykologista voimaa.
Älä jää vänkäämään, kulutat vain omaa happeasi turhaan.
On surullisen tyypillistä, että sumutuksen uhri alkaa syyllistämään ja epäilemään itseään. Se myös tekee usein epäterveestä suhteesta irtaantumisesta vaikeaa, sillä uhri todella epäilee itseään.