Miten puhua narsismista lapsen kanssa?

Narsismi on vaikea ja raskas ilmiö, eikä siitä vieläkään ehkä haluta tai uskalleta aina puhua sellaisena, kuin se todellisuudessa näyttäytyy ja on. Yleiseen keskusteluun meidän ihmisten kärsimistä mielenterveyshäiriöistä ilman tuomitsevia katseita tai vähättelyä ovat jo päässeet esimerkiksi masennus ja ahdistus tai vaikkapa syömishäiriöt, mutta narsismia aiheena saatetaan yhä vältellä.

Syinä narsismikeskusteluun liittyvään välttämiskäyttäytymiseen voivat olla vähäinen tieto aiheesta ja se, ettei itse ole joutunut olemaan tekemisissä narsistin kanssa. Narsismi on myöskin sen verran vaikea ilmiö, että se voi olla yksinkertaisesti vain helpompi lakaista maton alle kaikessa mahdottomuudessaan. Pois silmistä, pois mielestä.

Voiko lapsen kanssa puhua narsismista?

Narsismin haitat ulottuvat tavallisesti koko perheeseen, jossa ne aiheuttavat erilaisia ja eriasteisia negatiivisia haittoja ja vaurioita. Lapset eivät valitettasti koskaan ole täysin suojassa aikuisen vakavilta mielenterveysongelmilta ja näin on myös narsismin kohdalla.

Vanhemmat, joiden suhteessa tai perhepiirissä esiintyy narsismia ja siitä aiheutuvia vaikeuksia kohtaavat usein ongelman: kuinka puhua lapselle siitä mitä tapahtuu ja voiko lapsen kanssa ensinnäkään nostaa narsismia esiin? Kannustan yleensä aina puhumaan, kunhan asiasta keskustellaan lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden.

Narsismia ei tarvitse nostaa terminä esiin, mutta tapahtumista voi puhua rohkeasti sellaisena, kuin aikuinen ja lapsi ovat tapahtumat kokeneet.

Vaikka lapsi ei olisi vielä kysynyt tai puhunut vaikeista tapahtumista, on hän melko varmasti jo tehnyt paljon omia havaintojaan.

Lapsen jäädessä yksin vaikeiden tapahtumien, ajatusten ja tunteiden kanssa, on hyvin mahdollista, että lapsen mielikuvitus alkaa luomaan omia päätelmiä tapahtumien kulusta, sekä syistä ja seurauksista. Tämä voi aiheuttaa lapsessa ahdistusta ja epävarmuutta.

Lapset hakevat syitä usein itsestä käsin ja voivat siten herkästi syyttää itseään esimerkiksi vanhempien välisistä riidoista.

Luota itseesi vanhempana. Sinä tunnet parhaiten lapsesi ja tiedät mitä hän pystyy vastaanottamaan. Luota kykyysi sanoittaa tapahtuneet, jolloin annat hyvin mahdollisesti lapsellekin sanat siihen, mitä hänkin on kokenut ja nähnyt.

Luota tunteeseesi siitä, mitä lapsi pystyy ymmärtämään ja käsittelemään, mutta luota ja usko myös siihen, että lapset ovat usein fiksumpia, kuin me aikuiset osaamme edes arvata.

Ohjeita keskusteluun yhdessä lapsen kanssa

Kuvitellaan tilanne, jossa narsistinen vanhempi pettää toistuvasti lupauksiaan lapselle, selittelee mitä oudompia tarinoita ja syyttelee toista vanhempaa tai lasta omista teoistaan.

Mitä pienempi lapsi on kyseessä sitä helpompi lasta on manipuloida ja saada tukemaan vanhemman sepittämää tarinaa/valetta. Jotta tilanne saadaan rauhoitettua ja lapsi saa toisenkin vanhemman näkökulman asiaan, on asiasta tärkeä keskustella avoimesti ja rehellisesti.

Keskusteltaessa tulee olla rauhallinen ja välttää haukkumasta lapsen toista vanhempaa. Lapsi on tavallisesti lojaali molemmille vanhemmilleen ja siksi on tärkeää, ettei hän joudu kuulemaan haukkuja vanhemmastaan.

Valitse keskusteluun rauhallinen ja mukava hetki, ehkä hetki, jossa leikit lapsen kanssa.
Älä painosta lasta puhumaan.
Jos lapsella on vaikea puhua asiasta, anna hänelle tilaisuuksia puhua ja anna lapsen valita hetki.
Kerro faktat tapahtuneesta.
Valitse sanasi ottaen huomioon lapsen ikä- ja kehitystaso.
Kerro maailmassa olevan paljon erilaisia ihmisiä ja erilaisia ajattelutapoja.
Kerro oma näkökulmasi asiaan.
Perustele oma näkökulmasi.
Jos lapsi tai sinä olet kokenut vääryyttä lapsen nähdessä kerro, että lapsen näkemä tai kuulema tapahtuma oli väärin, eikä niin saisi kohdella ketään.
Perustele miksi tapahtunut oli väärin ja miten asian olisi mennyt, kun se olisi mennyt hyvin ja (moraalisesti) oikein.
Pahoittele tapahtunutta ja kerro, että teet kaikkesi, ettei tilanne toistu.
Kerro ettei tapahtunut ollut lapsen syytä.
Kysy lopuksi lapselta hänen omaa mielipidettä asiaan.
Kuuntele, ole läsnä ja anna lapsen näyttää vaikeatkin tunteensa.
Kannusta ja tue lasta.
Kerro lapselle, että hän on turvassa ja häntä rakastetaan ja että hän on riittävä omana itsenään.

Lopuksi: Muistathan hakea apua ja tukea hyvin matalalla kynnyksellä, jos perheessä ilmenee vakavaa narsismia tai lähisuhdeväkivaltaa. Ensimmäinen askel on aina puhuminen sellaiselle, joka tuntuu aidosti kuuntelevan ja ymmärtävän sitä, mitä kodissanne ja perheessänne tapahtuu. Puhumisen taito on meillä kaikilla ja se mahdollistaa avun saamisen.