Kirjoittaja Tiia Minaya on hyvinvointialan yrittäjä, TRE-ohjaaja, Mindfulness-ohjaaja CFM ja ratkaisukeskeinen valmentaja (LCF Life coach). Hellä Mieli yrityksensä kautta hän ohjaa mm. Jännittäjäkursseja ja TRE-kursseja. Lisää jännittämiseen liittyviä kirjoituksia löytyy Tiian Hellä Mieli-blogista.
Kahvikuppi tärisee, puna kohoaa poskille ja sydän pomppailee rinnassa kiihtyvään tahtiin. Järjellä kyllä tiedät, että mitään hätää ei ole, mutta kehosi käskee taistelemaan tai pakenemaan. Sosiaalinen jännittäminen vie valtavasti energiaa, mutta mistä siihen voisi saada apua?
Olet ehkä aiemmin kokeillut puhemuotoista terapiaa tai ainakin altistanut itseäsi satoja kertoja jännittäviin tilanteisiin – siitä huolimatta pelko ei hellitä. Sosiaalinen ahdistuneisuus ei usein paranekaan puhumalla, vaan meidän täytyy suunnata huomiomme kehoon.
Kehosi on saattanut jäädä krooniseen ylivireys- ja jännitystilaan kesken jääneen traumaprosessin vuoksi.
Rohkea mieli, pelokas keho
Jännittämisen ajatellaan usein olevan ujojen ongelma. Moni sosiaalisesta jännittämisestä kärsivä on kuitenkin muutoin sosiaalisesti rohkea ja ulospäinsuuntautunut. Miten siis sama ihminen voi olla yhtäaikaa sekä rohkea, että pelokas? Kokemus siitä, että mieli uskaltaisi enemmän, mutta keho estää, johtaa valtavaan sisäiseen ristiriitaan. Miksi keho ja mieli ovat niin eri paria?
Usein sosiaalisen jännittämisen taustalta löytyy pitkäkestoista traumaperäistä stressiä, joka on syntynyt jo varhaislapsuudessa. Se on saattanut jättää kehosi lihakset krooniseen jännitykseen ja hermostosi pitkittyneeseen ylivireystilaan.
Aito ja oikea, rohkea minä, on pelokkaaksi jähmettyneen kehosi vanki.
Jännittynyt lihaspanssari estää meitä tuntemasta liian suuria tunteita, tunteita, joita emme ole olleet vielä valmiita kohtaamaan. Jännittyneissä lihaksissa voi olla jumissa niin trauman jättämät käsittelemättömät tunteet kuin myös traumaperäinen biokemiallinen energia – eli se stressin ja pelon jättämä energialataus, joka ei päässyt purkautumaan kehostasi, kun traumaattinen tilanne oli ohi.
Jotta voisimme vapauttaa kehomme menneisyyden taakoista, meidän tulee sulattaa kehon jännittynyt lihaspanssari. Vasta silloin kehoon jumiin jääneet tunteet pääsevät vapautumaan ja kehon ylivireystilaa ylläpitävä ylimääräinen energia ja jännite pääsevät purkautumaan. Kun keho palaa takaisin luontaiseen tasapainoonsa, myös mieli alkaa toimia uudella tavalla.
Perusturvallisuus syntyy kehon kautta
Sosiaalinen jännittäminen on ennen kaikkea perusturvallisuuden puutetta. Jännittyneen aikuisen sisällä on pelokas pieni lapsi, joka kaipaa turvaa ja lohdutusta. Usein sosiaalisen jännittämisen taustalla on syitä, jotka juontavat kauas lapsuuteen saakka. Jotain sellaista on tapahtunut, joka on rikkonut perusturvallisuuden tunteen.
Arviolta joka neljäs suomalainen on elänyt perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmista on ollut päihde- tai mielenterveysongelmia. Vanhempien omat ongelmat, tunnekylmyys ja henkinen tai fyysinen poissaolo voivat olla syitä perusturvallisuuden säröihin. Siitä seuraava varhainen vastuunotto (niin itsestä kuin mahdollisesti toisista – sisaruksista tai vanhemmista itsestään) johtaa siihen, että ihminen jää vaille toisilta tulevaa turvan kokemusta. On opittava selviämään yksin. Sosiaalinen jännittäminen onkin juuri sitä, että ei koe olevansa turvassa toisten seurassa.
Toki taustalla voi olla muunlaisiakin traumaattisia kokemuksia kuten esimerkiksi koulukiusausta, tai joskus varhaislapsuudessa on tapahtunut asioita, joita emme edes muista ( ja sen vuoksi emme ole niistä edes tietoisia).
Jos tiedät tai epäilet, että sosiaalisen jännittämisen taustalla saattaisi olla traumaattisia kokemuksia, on tärkeää ymmärtää, että pelkkä puhuminen ei hoida jännittämistä ja sosiaalista ahdistuneisuutta pois. Trauma asuu kehossa (tunnettu psykologi ja traumaterapeutti Peter Levine sanoo, että trauma on hermostossa), ja siellä myös sosiaalinen jännittäminen lymyilee. Matka kohti rennompaa elämää ja omaa aitoa itseä tuleekin aloittaa kehon kautta.
4 elementtiä, joiden avulla voit vahvistaa sisäisen turvan tunnetta
Jos puhemuotoinen terapia tai lääkitys eivät ole auttaneet riittävästi sosiaalisen jännittämisen helpottamiseksi, kannattaa katse kääntää sisäänpäin – kohti viisasta kehoasi. Voimme vahvistaa sisäisen turvan tunnetta erilaisten kehollisten harjoitusten ja kehoterapioiden kautta.
Neljä elementtiä, jotka ovat auttaneet niin itseäni, kuin myös asiakkaitani jännittämisen hallinnassa ovat:
1. Kehollisuus
Jotta voisimme vapauttaa kehomme kroonisesta ylivireydestä ja lihasjännityksistä (jotka ylläpitävät epämääräistä ahdistuneisuutta), tarvitsemme avuksemme kehollisia menetelmiä. Trauma- ja stressiperäistä energiaa voi purkaa kehosta mm. TRE-harjoittelun avulla (Tension & trauma releasing exercises) ja Rosen terapiassa. Joskus pelkkä kehollinen harjoitus- tai terapia voi olla riittävä, mutta toisinaan tueksi tarvitaan myös puhemuotoista terapiaa. On tärkeää tiedostaa, että trauma voi purkautua kehosta vain silloin, kun koemme olevamme turvassa ja usein tarvitsemme siihen toisen ihmisen tueksi.
2. Tunnetaidot
Sosiaalinen jännittäminen on ennen kaikkea omien tunteiden pelkoa. Pelkoa siitä, että menettää kontrollin ja nolaa itsensä. Tunteitaan ei voi hallita järkeilemällä, ilman yhteyttä kehoon. Jännittäjän kannattaakin vahvistaa mielen ja kehon yhteyttä esimerkiksi läsnäoloharjoitusten avulla. Säännöllisen harjoittamisen kautta opimme ensin kohtaamaan epämiellyttäviä tunteita ja lopulta myös säätelemään niitä. Tietoisen hengityksen avulla voi oppia säätelemään tehokkaasti myös jännittämiseen liittyviä fyysisiä oireita.
3. Itsemyötätunto
Moni jännittäjä on hyvin itsekriittinen ja vaatii itseltään paljon. Nämä luonteenpiirteet ovat omiaan vahvistamaan jännittämistä. Itsemyötätunnon opettelu on ainoa keino vapautua jännittämiseen liittyvästä häpeästä. Kun antaa itselleen luvan olla epätäydellinen, pelko alkaa menettää otettaan.
4. Mielen muokkaus
Jos on jännittänyt vuosia, tai jopa vuosikymmeniä, on todennäköisesti muodostanut itselleen jännittäjän identiteetin. Mielen muokkaus tarkoittaa sitä, että meidän tulee purkaa vanhat uskomukset ja alkaa myös ajatella aivan uudella tavalla. Entä jos epäonnistumisen sijaan alkaisitkin luomaan visioita onnistumisista?
Muutos alkaa, kun kehosi vapautuu traumaperäisistä jännitteistä
Kun kehosi palaa takaisin luontaiseen tasapainoonsa;
- Huomaat, että jännitys- ja ahdistusoireet eivät olleetkaan korviesi välissä vaan kehossasi
- Fyysiset oireet, joista jännittäjät usein kärsivät, kuten päänsärky ja vatsavaivat, alkavat helpottaa
- Olet enemmän läsnä tässä hetkessä (jännittäjä elää yleensä tulevaisuuden katastrofikuvitelmissa)
- Luottamus elämää kohtaan alkaa lisääntyä – uskot, että tulet selviämään kaikesta huolimatta
- Kun jännittynyt lihaspanssari sulaa, löydät alta todellisen itsesi – kuka on se aito ja oikea sinä, jota pelko ei enää määritä?
- Alat ottaa askelia kohti omannäköistä elämää, koska tekemistäsi ei ohjaa enää pelko, vaan luottamus.
Viisas kehosi osaa vapautua traumaperäisistä jännitteistä, kunhan sen avuksi annetaan oikeanlaiset kehomieli-työkalut. Jännittyneessä kehossa on pelokas mieli, kun puolestaan rennossa kehossa on luottavainen mieli. Kun alat muokkaamaan kehosi tilaa, myös mielesi muuttuu – ja voit taas kokea sisäistä turvaa.
