Selviytymismekanismimme tarkoitus on aina pohjimmiltaan hyvä. Usein ne syntyvät lapsuudessamme suojelutarkoitukseen. Perheessämme, lähiympäristössämme on jotakin josta meidän on tarve selviytyä ja suojautua. Tämän ei tarvitse olla edes kovin suurta vaan lapsen mielemme voi kokea uhkana hyvinkin pieniä asioita.
Aikuisuudessa nämä selviytymismekanismimme alkavat kääntyä meitä vastaan. Näin käy ihmissuhteissamme, työpaikoilla, parisuhteessa, ystävien kanssa. Kohtaamme vaikeuksia koska emme olekaan se mitä olemme vaan sitä, miten olemme oppineet käyttäytymään.
Olen käynyt puolitoista vuotta Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmaa. Tommy Hellsten jaottelee selvitymismekanismit viiteen eri “hahmoon”. Näiden kautta olen itse päässyt lähemmäksi omia selviytymismekanismejani. Samalla olen myös tullut tietoisemmaksi mitä hyvää niissä on ja miten ne voivat kääntyä minun tuhokseni.
Taakankantaja on paras tukija
Selviytymismekanismillamne olemme ehkä välttäneet konflikteja. Ehkä sitä, ettei läheinen satuttaisi meitä henkisesti tai fyysisesti. Olemme oppineet pärjäämään yksin. Olemme oppineet laiminlyömään omat tarpeemme ja olemaan toisia varten. Taakankantaja ottaa perheen murheet omille harteilleen. Aikuisena hän huomaa löytävänsä itsensä uudestaan ja uudestaan tilanteista, joissa hän on tukija, tsemppari ja muiden murheiden kuuntelija.
Kun aikuisena tulee tietoiseksi tästä puolestaan voi opetella vetämään rajoja. Mitä otan kantaakseni ja mitä en? Taakankantaja on superhyvä auttaja-ammatissa, koska hänellä on kyky kohdata ihminen hädässä. Heikkoutena voi olla uupuminen taakkojen alle.
Suorittaja-sankari saa aikaan
Olemme oppineet suorittamaan ja tulemaan näkyviksi kelpaaviksi suoritustemme kautta. Suorittajaksi itsensä tiedostava voi kyseenalaistaa itseään. Pohtia tarvitsenko näitä titteleitä, arvonimiä ollakseni hyväksytty, rakastettu? Juoksenko ikuisesti vanhempieni rakkauden perässä suorittamalla elämääni? Voinko päästää irti ja olla hyvä juuri tällaisena?
Suorittaja on parhaillaan arvokas työntekijä, mutta pahimmillaan raataa itsensä puhki niin työssä, vanhemmuudessa, harrastuksissa kuin ystävyydessä. Sankari osaa ja tietää paljon valitsemastaan asiasta. Hän on arvostettu alallaan, perheessään tai urheilussa. Hän menestyy siinä mihin hän ryhtyy.
Näkymättömyys antaa vapautta
Olemme oppineet olemaan näkymättömiä, hajuttomia, mauttomia, koska kenelläkään ei ole ollut meille aikaa. Näkymättömiä lapsia elää aikuisen puvussa. Jättäydynkö taka-alalle ja annan aina tilaa muille? Jätänkö sanomatta oman mielipiteeni, tarpeeni ja toiveeni?
Pahimmillaan minusta tulee katkera vanhus, joka on elämänsä aikana kokenut tulleensa tallotuksi useasti. Parhaimmillaan näkymättömyys mahdollistaa vapauden elää omannäköistä elämää. Saan elää vapaasti.
Pelle parhaimmillaan naurun ja kepeyden tuoja
Väännämme vitsin tilanteessa kuin tilanteessa. Rentoutamme kiusallisia hetkiä saamalla muut nauramaan. Ohitamme vaikeita hetkiä, ihmissuhteita ja tunteita pelleilemällä, vitsailemalla. Pahimmillaan meitä ei oteta tosissaan. Pahimmillaan väsymme olemaan hauska. Kukaan ei näe miltä meistä tosissaan tuntuu.
Parhaimmillaan pelle on hyvää seuraa. Hän on hyvänmielen tuoja ja se joka luo kepeää tunnelmaa. Tarvitsemme elämässä myös naurua, iloa ja kepeyttä.
Syntipukki parhaimmillaan rohkea pioneeri
Syntipukki, musta lammas saa syyt niskoilleen. Hänestä on tullut se, jota syytetään kaikesta. Tosi asiassa syntipukki on se, joka reagoi normaaleimmin lapsuudessa (tai aikuisuudessa) tapahtumiin, ilmiöihin jotka ympärillä vallitsevat. Syntipukki on se hankala, joka uskaltaa haastaa tai toimia toisin mitä vaikka työpaikalla on totuttu toimimaan.
Syntipukki pahimmillaan joutuu silmätikuksi ja kiusatuksi, koska häneen on ”helppo” syytää kaikki se paha olo mitä kukin kantaa. Syntipukki alkaa aikuisuudessa kokea häpeää, koska on koko elämänsä kuullut olevansa vääränlainen. Parhaimmillaan syntipukki, musta lammas uskaltaa muuttaa totuttuja kaavoja ja rikkoa perinteitä. Hän toimii uudisraivaajana, pioneerina.
Selviytysmekanismit voimavaroiksi
Voimme kääntää aikuisina selviytymismekanismimme voimavaraksemme. Kun tiedostamme miten olemme oppineet toimimaan, opimme myös selviytymismekanismin heikkoudet ja vahvuudet.
Jos sinulla on sisaruksia kannustan sinua kysymään häneltä tai heiltä mitä he ajattelevat sinun olevan. Saatat yllättyä! Samalla voit miettiä millaisia selviytymismekanismeja näet sisaruksesi tai omien lapsiesi ottaneen. Löydät varmasti kaikille yhden tai kaksi roolia.
