Kirjoittaja Iisa Heinola on Päijät-Hämeessä asuva meditaatio- ja rentoutusohjaaja, sisällöntuottaja, kahden pienen lapsen äiti sekä entinen pärjääjä. Iisan tavoitteena on tukea yksilöitä elämään täydessä loistossaan, aitoina ja vapaina rajoittavista uskomuksista.
Sabotoimme onneamme kaavoilla, joiden alkuperäisenä tarkoituksen oli tuoda meille onnea ja menestystä. Todellisuudessa, kaavat estävät meitä kuulemasta sydämemme viestejä ja elämästä unelmiemme elämää. Nyt on tullut aika rikkoa nuo kaavat ja vapautua nautinnolle.
Havahduin huomaamaan omat kaavani toipuessani toisesta uupumuksestani. Poltin itseni loppuun kahdesti, ennen kuin täytin 30 vuotta. Ensimmäisellä kerrallani uuvutin itseni aina psykoosiin asti. Toipumiseni kesti silloin lähes kaksi vuotta, ennen kuin kykenin palaamaan työ- ja kouluelämään.
Toisen uupumukseni jälkeen ymmärsin, että kyseessä ei ollut sattuma. Jokin käytöksessäni sai minut polttamaan itseni loppuun kerta toisensa jälkeen. Minulla oli kaava ja itseasiassa, useampikin.
Kaavat ovat uskomuksia ja totuuksia, joita olen kerännyt ja kantanut mukanani koko elämäni ajan. Olen imenyt itseeni magneetin lailla muiden ihmisten käyttäytymismalleja ja omaksun ne itselleni. Kuvittelen kantavani selässäni painavaa ohjekirjaa nimeltä ”Näin elät onnellista elämää”, joka kasaa yhteen kaikki keräämäni kaavat.
Olen luokitellut kaavani kahteen kategoriaan: tekemisen kaavat ja ikuisuuskaavat. Tekemisen kaavat ovat reseptejä onneen – tee näin ja onnistut onnessa. Kaavani ovat liittyneet mm. työrooleihin, koulutustasoon, parisuhteeseen, ulkonäköön ja harrastuksiin.
Olen omaksunut kaavani lapsuuden idoleiltani, uskoen saavani niistä täydellisen ohjeistuksen omalle polulleni. Tavoittelin siis yliopistokoulutusta ja työtä johtavassa asemassa, maratoneja, täydellisiä nutturoita ja jakkupukuja. Ainoa paikka, johon tavoitteeni minut johtivat, oli sairasloma.
Ikuisuuskaavat ovat puolestaan syvälle selkärankaani iskostettuja ”totuuksia” minusta. Niiden tehtävänä on pienentää minua, jotta sopisin paremmin kaavoihini. Ikuisuuskaavojen nimi johtuu niiden äärettömän vaikeasta rikkomisesta. Minun ikuisuuskaavani sanovat asioita, kuten et tule koskaan olemaan kaunis, olet kaikkien mielestä ärsyttävä, outo ja lahjaton.
Vaikka tiedän että mikään näistä ei ole totta, huomaan uppoavani toistuvasti näihin valheisiin. Kaavat ovat äärimmäinen itsesabotaasin muoto. Rakennamme kaavojen avulla itsellemme lasilaatikot, joihin änkeydymme asumaan vain siksi, että muutkin tekevät niin. Kaavojen tunnistaminen onkin vaikeaa juuri siksi, että se on normi.
Kaavat voi tunnistaa siitä, että sydämen tasolla ne satuttavat ja tuntuvat vääriltä. Kaavat tuovat kärsimystä, surua ja tyhjyyttä. Ainoa tapa rikkoa kaavaa, on kumota kärsimys ja sammuttaa tuli nautinnon vedellä. Olinpa kuinka uppoutunut kaavoihini ja niiden kipeyteen, särjen lasilaatikkoni aina upottamalla itseni nautintoon.
Saunon, sytytän kynttilän, kuljen metsässä, leivon tai käperryn rakkaani kainaloon. Käännän keskittymiseni ja antaudun. Nautinnon voima kumoaa kaavojen negatiivisen energian. Se on alkemiaa, johon sinullakin on mahdollisuus juuri nyt. Kannattaa kokeilla – riko kaavaa nautinnolla. Se tuntuu hyvältä.
