Karkailevien ajatusten kesyttäminen voi palauttaa ilon arkeen – Nämä 4 keinoa auttavat

Milloin muistat viimeksi keskittyneesi johonkin asiaan niin syvällisesti, että ajantajusi katosi?

Kun näin kävi, valitsitko keskittymisen tietoisesti, vai oliko tilanne sattumaa? Tuntuu, että syvempi paneutuminen asioihin töissä alkaa olla luksusta. On tärkeää näyttää, että saa paljon aikaan ja tilanne on jatkuvasti hallussa.

Moni ei voi kuvitellakaan hyvällä omallatunnolla tuijottelevansa ulos ikkunasta, ottavansa torkkuja tai sanovansa työkaverille “Voinko auttaa vähän myöhemmin, minulla on juuri ajatus kesken!”

Ehkäpä kirjailijat, tutkijat tai syvänmerensukeltajat edustavat sitä harvinaista ammattikuntaa, jolla on lupa viipyillä yhden asian parissa pidempiä aikoja kerrallaan. Mutta eikö jokainen työssäkäyvä ansaitse mahdollisuuden uppoutua nautinnollisesti siihen, mitä työssään rakastaa?

Itseaiheutettu keskittymishäiriö, ADT, on hiipinyt elämäämme salakavalasti. Moni ei enää osaa tehdä pidempää jaksoa vain yhtä asiaa kerrallaan. Tehokkuutta ihannoiva työkulttuurimme on luonut monista meistä häslääviä supersuorittajia.

Ahmimme valtavat määrät tietoa päivittäin, mutta vain pinnallisesti. Tiedon prosessoinnille ja muhittelulle ei tahdo jäädä aikaa. Tämä johtaa itse asiassa päinvastaiseen lopputulokseen: pinnallinen tieto ei jää pitkäkestoiseen muistiin ja pahimmillaan teemme niin hätäisiä johtopäätöksiä, että tieto jopa vääristyy.

Miksi alistumme tällaiseen tapaan tehdä töitä? Onko kyseessä FOMO eli paitsi jäämisen pelko? Se syntyy, kun ajattelemme, että ellemme jatkuvasti pysy kärryillä ympäröivän maailman lukuisista tietoimpulsseista, missaamme jotain oleellista ja tärkeää.

Eikö huolena pitäisi ennemmin olla se, että jos emme enää osaa keskittyä, ohitamme mahdollisuuden ylipäänsä oivaltaa ja oppia? Jatkuva tiedon, asioiden ja kohtaamisten pinnalla surffailu sekä nopea asioista ja ajatuksista toiseen loikkiminen tekee meidät levottomiksi.

Yhden asian ääreen pysähtyminen hissukseen ja kierroksia vähentäen taas voi luoda innostusta, tyytyväisyyttä, uusia näkökulmia ja tujauttaa samalla elimistöön ison kasan mielihyvähormoneja.

Miksi pitäisi? Koska maailma on monimutkainen ja työkenttämme päivä päivältä entistä kompleksisempaa. Monimutkaisiin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.

Ja monimutkaista ratkaisua ei hoksata nopealla ajattelulla. Tarvitaan uudenlaisia yleistaitoja, kuten aidon dialogin taitoa, jossa ihmiset siirtävät egonsa ja oman agendansa hetkeksi syrjään sekä erilaisten ajattelutyylien harjoittelua ja hallintaa. Kaikki tämä lähtee keskittymiskyvyn takaisinoppimisesta.

Näin elvytät tietoista keskittymistäsi töissä

1. Ole ärsyttävän utelias
Etsi viikoittain jokin sellainen aihe työssäsi, johon päätät sukeltaa pintasipaisua syvemmin. Valitse haaste, ongelma tai kehitysalue, joka on sinulle kiinnostava tai tärkeä.

Opettele kysymään seuraavia kysymyksiä sen sijaan, että hyväksyt ensimmäisenä mieleen tulevan ratkaisun: tiedänkö aiheesta vielä jotain muuta? Olenko tehnyt jotain tällaista aiemmin, mitä siitä opin? Olenko ottanut kaikki näkökulmat varmasti huomioon? Mitä naapuritiimi/toimitusjohtajamme/asiakkaamme tähän sanoisivat? Mitä muita ratkaisuja voisin harkita? Samoja kysymyksiä voi käyttää kun työskentelee jonkin asian parissa ryhmässä.

2. Mene keskittymiskuplaan
Syvällinen keskittyminen vaatii ympäristön, jossa keskittyminen on mahdollista. Kaikki ylimääräiset ulkoiset aistiärsykkeet on siivottava pois.

Tällaisia ovat mitkä tahansa keskeytyksen mahdollisuudet, kuten puhelimen soitto- tai viestiääni, saapuvan sähköpostin pingahdus, hälyinen ympäristö tai luokse kävelevä ihminen.

Työskentely tiiviisti jonkin asian parissa ilman ulkoisia häiriöitä mahdollistaa mielen syventymisen teeman ympärille ja ajatuksen vapaan virtauksen, mikä voi synnyttää syvästi oppimista tehostavan työn flown kokemuksen.

3. Puhu itsellesi järkeä
Kiinnostava aihe ja hälytön ympäristö eivät yksinään vie keskittymiskyvyn elvytystä kuin puoleen väliin. Pahin vihollinen on nimittäin se, että työsi keskeyttää oma ajattelusi.

Voit tarkkailla mielesi tarvetta loikkia nopeatempoisesti asiasta toiseen. Välillä ajattelet menneitä tapahtumia, välillä tulevia velvoitteita. Jossain välissä mielesi houkuttelee sinut tarkistamaan meilejäsi, miettimään jotain tulevaa palaveria tai vain ylipäätään päästämään irti sitä mitä olit tekemässä.

Kun huomaat mielesi levottomuuden ja autat sitä kerta toisensa jälkeen lempeästi ja tietoisesti takaisin käsillä olevaan asiaan, mielesi tyyntyy ja keskittymiskykysi kehittyy. Jos sama karkausilmiö tapahtuu palaverissa, mieti miten voisit olla avuksi palaverille, jotta siinä pysyttäisiin aiheessa ja saataisiin suurin hyöty yhteisestä ajasta.

4. Keskity edes kerran päivässä
Aloita harjoittelu ottamalla tietoisesti käyttöön vaikkapa yksi syvä keskittymishetki päivässä. Tarkkaile, mitä mielessäsi tapahtuu, ja kirjaa vaikka oivallukset itsellesi muistiin.

Mitä huomaat viikon tai kahden viikon kuluessa? Syvenikö ajattelusi? Saitko uusia, laajempia näkökulmia? Ratkesiko haasteesi jollain ihan uudella tavalla? Pysähtyminen ja syvä keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan saattaa olla hyvin tyydyttävää ja tuoda esiin “piiloälyäsi”, eli ajatuksia, voimavaroja ja luovuutta, joita et tiennyt sinulla olevan.

Soolosyventymisestä ryhmäkeskittymiseen

Kun syvällinen keskittymiskyky alkaa palautua, siitä on toki hyötyä ja iloa itselle, mutta myös ympäristölle. Vain keskittymällä voi saavuttaa flow-tiloja, joissa työ sujuu kuin leikki ja oppimisvauhti moninkertaistuu. Entä jos koko tiimi osaisi saman taidon?

On mahdollista, että useampi henkilö työskentelee saman projektin tai haasteen parissa keskittyneesti omilla vahvuuksillaan ja kaikkien piilevät voimavarat saadaan käyttöön. Tällöin puhutaan ryhmäflowsta.

Ryhmästä puheen ollen – emme ole haasteidemme kanssa yksin, vaikka tapamme tehdä töitä onkin välillä yksinäistä puurtamista. Ajattelemme ehkä, että säästämme muiden aikaa pähkäilemällä ongelmia itsenäisesti, mutta entä jos lyhyt yhteinen ongelmanratkaisusessio päihittäisikin tehokkuudessaan monen henkilön soolotyöskentelyn?

Samalla yhteinen ymmärrys asioista ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyisivät. Ja toisaalta: mitä jos tehoton palaveri saisikin puhtia alleen, jos jokainen valmistelisi oman osionsa etukäteen syvällisesti keskittyen? Yhteinen aika käytettäisiinkin haasteen ratkaisuun, eikä sen osien analysointiin, kun jokainen olisi tehnyt kotiläksynsä jo ennen palaveria.

Avain tähän kaikkeen on keskittymiskyvyn takaisinoppiminen, ja sen hyödyntäminen taitavasti omassa arjessaan työnilon ja tehokkuuden lisäämiseksi – kokeilemisen arvoinen ajatus, eikö?

 

Lisää keskittymiskykyäsi – testaa ilmaiset taukomeditaatiomme!

Kuva: Unsplash/Corentin Marzin

Hei ihana 🥰! Oletko jo tilannut Hidasta elämää -klubikirjeen? Tilaa nyt ja saat -10% alennuskoodin puotiin!
Tilaa
close-image