Päivä lapsenlapsen kanssa virkistää ja innostaa kokeilemaan uutta

”Olivia, lypsä Mansikki, maito on loppu!” huutelee tyttösen leikkikaveri pihalla.

Mansikki on omatekoinen keppilehmä, sen korvassa on pyykkipoika, jossa lukee Mansikki. Olivialla on oikea lypsyjakkarakin, jonka  on saanut tädiltään kesällä tuliaisiksi. Tämä täti on kasvanut kodissa, jossa oli lypsykarjaa. Pienenä tyttönä täti oli vanhempiensa mukana navetassa mummonsa ompelema karjatakki päällään. Täti siis tietää, että lypsyjakkara kuuluu olla.

Olivian naapurustossa on paljon samanikäisiä tyttöjä. Leikkikavereita  riittää ja mielikuvitus lentää leikeissä, jotka mummon iloksi usein liittyvät kotieläimiin. Kaupunkilaislapsilla!

Naapurin lasten pihalla on pieni vaja, joka on keppihevosten talli. Keppihevosia on 29 ja lisää syntyy tyttöjen käsissä tuon tuostakin. Kohta lienee tallin laajennus tarpeen. Jokaisella hevosella on nimi. Tytöt muistavat hyvin ne kaikki, minä en muista.

Tallilla käy leikisti tallitarkastaja, kuten oikeallakin tallilla. Tarkastaja, nimeltään Rupert Strölssessön, on pukeutunut haalareihin ja kädessään hänellä on salkku. Hyvin asiantuntevasti hän tarkkailee hevosia ja tallin siisteyttä. Tytöt saavat huomautuksen lattialla olevasta jugurttipurkista, muuten talli saa ”puhtaat paperit”.  Sitten on vuorossa esteratsastuskisa

Lapset ovat niin keskittyneet leikkiin, että nälkä ei tule mieleenkään. Ei kesken leikin voi lähteä, sanovat tytöt meille kahdelle mummolle, kun olemme tulleet hakemaan omiamme kotiin syömään. Niinpä me mummot jäämme keskenämme rupatellen seuraamaan leikin kulkua. Eivätkä siinä mummotkaan pitkästy. Kotona sillä aikaa tämän mummon kastike kuivuu pannulle ja jäähtyy.

Leikin jälkeen kotona Olivia haluaa leipoa kanssani jotain. Etsimme ohjeita netistä, ja kun siellä vilahtaa lehmäkakun ohje, niin sitä hän tietenkin haluaa tehdä. Ohje vaikuttaa minusta monimutkaiselta, mutta pienen tyttön into tarttuu. Lehmäkakku päätetään tehdä. Se syntyy loppujen lopuksi kuitenkin helposti. Valmistetaan tavallinen sokerikakkutaikina, josta osa värjätään kaakaojauholla ruskeaksi. Uunipellille kaadetaan näitä taikinoita laikuiksi, jolloin syntyy lehmän nahkaa muistuttava kakun päällinen. Kakku kootaan sitten pyöreäpohjaiseen vuokaan. Täytteeksi tulee kaurakermasta tehtyä vaaleaa hyytelöä. Hyvää on!

Illemmalla rakennamme vielä Mansikille aitaauksen pihalle. Pitäähän lehmän saada olla ulkona. Aitatarvikkeet löytyvät tiilikasasta ja ylijäämärimoista. Mansikki pääsee nauttimaan tuoretta ruohoa ja kehittämään terveellistä maitoa.

Nukkumaan mennessäni mietin lasten leikkejä ja ajattelen, että ehkäpä joku heistä aikanaan hoitaa oikeita hevosia ja lypsää lehmiä. Nukahdan tytyväisenä kesken ajatuksen, että ruoantuotanto ja maalaiselämä…

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: