Kirjoittaja Satu Tuominen on Firstbeatin hyvinvointiasiantuntija.
Muistatko tunteen, kun poikkeuksellisen onnellisuuden hetkellä olet huokaissut syvään ja tuntenut rentouden virtaavan kehosi läpi, eikä mikään murhe maailmassa ole painanut harteillasi? Onnellisuus, rauhallinen hengitys ja rentoutunut mieli kulkevat käsi kädessä. Rentoutuneina hengityksemme on syvää ja rauhallista.
Stressi ja kiire sen sijaan muuttavat hengitystämme pinnalliseksi, ja pinnallinen hengitys itsessään ylläpitää stressitilaa sekä aiheuttaa väsymystä, lihasten jännitystiloja ja muuttaa kehomme happo-emäs-tasapainoa. Kuinka katkaista elimistön stressitila ja tavoittaa se ihana onnellisuuden tunne arjen keskellä ilman, että joka kerta tarvitsee rakastua uudelleen tai saavuttaa suuria unelmia? Meistä jokainen haluaa olla onnellinen, mutta tavoitellessamme onnellisuutta se karkaa sitä kauemmas, mitä enemmän yritämme sitä tavoittaa.
Haaste on siinä, että me etsimme itsemme ulkopuolelta, mistä seuraa yleensä vain lisää stressiä. Sen sijaan meidän pitäisi pysähtyä, sillä avain rentouteen ja sisäiseen rauhaan löytyy sisältämme, hengityksestä. Jos olet meditoinut, olet ehkä kokenut tuon mielenrauhan ja onnellisuuden, joka syntyy hengityksen, sisäisen hiljaisuuden ja rentoutumisen harmoniasta, ilman ulkoista syytä.
Ankkurina on hengitys. Syvä ja rauhallinen palleahengitys aktivoi vagushermoa, joka on kehomme palautumisjärjestelmän pääkytkin. Vagushermo ulottuu aivorungosta kehon kaikkiin tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon vaikuttaen laaja-alaisesti terveyteemme. Jo muutama pitkä uloshengitys aktivoi vagushermoa. Syke ja verenpaine laskevat sekä mieli rauhoittuu. Hengittämällä keuhkojen koko kapasiteetilla keho myös hapettuu paremmin ja olo piristyy.
Rauhallinen hengitys on mielenkiintoinen juttu, sillä se voi saada meidät hymyilemään jopa kiireen keskellä. Vagushermon aktivointi auttaa vähentämään stressiä, ahdistusta ja tulehduksia sekä lievittää kipua aktivoimalla parasympaattista hermostoa. Palautuneessa tilassa kehomme parantaa itse itseään. Ja toisin päin, kehomme ollessa jatkuvassa stressitilassa palautuminen ja paraneminen ovat hitaampaa tai estyvät kokonaan.
Laulajat ovat hengittämisen mestareita. He tietävät, ettei liian syvästä sisäänhengityksestä ole hyötyä ja liian nopealla uloshengityksellä keuhkot tyhjentyvät liian nopeasti. Palautumisen aktivoinnissa pätevät melko lailla samat neuvot. Sisään hengitetään rauhallisesti nenän kautta. Vatsa kohoaa ja rintakehä laajenee, mutta hartiat ja kurkku pysyvät rentoina. On tärkeää, että keuhkot täyttyvät joka osasta tasapuolisesti, yrittämättä kuitenkaan liikaa turhien lihasjännitysten välttämiseksi. Uloshengitys saa olla hieman sisäänhengitystä pidempi. Samalla vatsa laskee ja syvät vatsalihakset supistuvat tehostaen keuhkojen tyhjentymistä. Uloshengityksen aikana rentoutetaan tietoisesti kaikki lihasjännitykset.
Ja kuten hengittämisessä, myös elämässä on tärkeää säilyttää tasapaino. Me emme voi jatkuvasti hengittää pelkästään sisään, välillä täytyy hengittää myös ulospäin ja päästää asioista irti. Vain siten meillä on tilaa uudelle.
