8 asiaa, jotka opin isältäni – Koputa kaikkiin oviin, kunnes joku aukeaa

Olen aikuisena udellut vanhemmiltani, tekivätkö he tietoisia kasvatuspäätöksiä tai oliko heillä puhetta keskenään asiasta. Isäni mukaan maalaisjärjellä mentiin, ja äitini mukaan lapset kasvoivat ihan itsestään. Oi kultainen 80-luku!

”Tämä meidän rimppakinttuinen pentu se on rokotettu gramofonin neulalla”. – Isäni rakkaudenosoitus

Poimin lapsuudestani ja nuoruudestani muutaman takaraivoon iskostuneen kehotuksen näin isänpäivän alla:

1. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen.

…ainakin hetken aikaa.

2. Rakasta ketä haluat, kunhan olet onnellinen.

Isäni onkin viisaasti vetäytynyt parisuhdeasioistani, joten teini-ikäisenä tappelin poikaystävävalinnoista lähinnä äidin kanssa. (Näin jälkikäteen muuten, äiti oli joka kerta oikeassa.)

3. Jos haluat hyvän ja halvan, osta kaksi.

Tämä suomalainen sananlasku kertoo kulutusasenteesta, jonka vanhempani ovat varmasti perineet jo omilta vanhemmiltaan. Suurimmaksi osaksi tämä on totta, minulla on vieläkin käytössä kotimaiset hyllyt, jotka vanhempani olivat ostaneet nuoruutensa kotiin. Toisaalta rakastan koluta kirpputoreja – Toisen roska, toisen aarre!

4. Olet vastuussa teoistasi. 

Jos tein koulussa kolttosia, sain kärsiä rangaistuksen napisematta. Perhe ei tullut pitämään puoliani, ja hyvä niin. Opin puolustamaan itseäni erilaisissa tilanteissa ja kasvoin oivalliseksi neuvottelijaksi. Tosin se kerta, kun opettaja pesi saippualla suuni koko luokan edessä, olisi mieluusti voinut tulla laajempaankin tietoisuuteen. Välillä luokkahuoneen pedagoginen etiikka muistutti villiä länttä.

5. Koputa kaikkiin oviin, kunnes joku aukeaa.

Elämässä pitää olla sinnikäs ja luottavainen. Jos ensimmäinen vaihtoehto ei toimi, tulee aina uusia. Koska olen saanut kotoa kannustavan kasvatuksen, on minun helppo kannustaa myös muita. (On edelleen pelottavaa availla tuntemattomia ovia, mutta joka kerta kun kulkee yli uuden kynnyksen, huomaa kasvaneensa).

6. Taskussa on aina oltava rahaa sen verran että pääsee kotiin.

Kun olin pieni, isäni matkusteli paljon. Olen perinyt hänen reissukuumeensa ja pidän yhä kiinni tästä neuvosta. Yli oman budjetin ei kannata elää etenkään vieraassa suurkaupungissa, jonka kaduilla ei kulje tuttuja.

7. Se, mitä muilla on, ei ole itseltä pois.

Perheeni ei usko kateuteen.

8. Samassa parturissa voi käydä 30 vuotta.

Sekä samalla lääkärillä ja hierojalla, vaikkei heistä pitäisikään. Autoja sen sijaan kannattaa vaihdella usein.
Isäni on vuosimallia -50 ja harrastaa nyt eläkkeellä kaikenlaisia kulkuneuvoja joista lähtee kova ääni ja joiden pariin voi hyvällä syyllä vetäytyä autotalliin viikoiksi. Olen saanut häneltä paljon hyviä käytännön oppeja elämästä selviytymiseen. Isän harmiksi minulla ei ole ajokorttia ja aina emme ihan ymmärrä toisiamme, mutta olemme myös hyvin samanlaisia. 
Sallivaa isänpäivää kaikille!

Millaisia oppeja sinä muistat lapsuudestasi ja nuoruudestasi? Pystytkö poimimaan matkaasi ne kaikkein voimauttavimmat? Mitä oppeja siirrät eteenpäin omille lapsillesi?  


Jopa isäni on lukenut kirjani, joka kertoo kuukautisista ja naisen elämän sykleistä. Lue sinäkin Lumoava nainen – Tunne villi voimasi.

Rakkaudella tervetuloa workshoppeihini – naisten piirit, mandalan luomistyöpajat ja Vapauden joogaa löydät täältä!

Valokuvat: Ryan McGuire, Pixabay

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: