- Lasta tulisi kasvattaa juuri sopivassa suhteessa lempeästi mutta ei liian sallivasti, autoritäärisesti mutta ei liian rajoittavasti, rakkaudella mutta reilusti, joutilaasti mutta ei laiminlyövästi, ohjaavasti mutta vapaasti, ilman ylilyöntejä helikopteroinnissa, curlingissa, vaistovanhemmuudessa tai maalaisjärjessä.
- Kasvatustavoista eri tilanteista pitää olla selkeät ja yhtenevät säännöt puolison kanssa. Ennen poikkeusten sallimista on hyvä lukea muutamia kasvatusoppaita, keskustella asiasta Facebookin eri ryhmissä ja etsiä tutkimusviitteitä puolesta ja vastaan.
- Tarha pitää valita huolella. Montessori vai Steiner, ryhmä- vai perhepäivä, kunnan vai yksityisen? Kieli-, musiikki-, taide- tai liikuntapainotteinen?
- Äidin pitäisi tuoda kasvatuksessa esille tunnemaailmaa, henkimaailmaa, hammaskeijuja, ihmeitä ja yksisarvisia. Lapsella olisi hyvä olla muutamia vaatteita, joihon olisi kirjailtu inspiroiva ja lasta voimauttava lause. Lapsen olisi hyvä antaa tuoda kotiin kiviä ja keppejä ja hänellä pitäisi olla pieni kasvimaa, jotta hän saisi yhteyden Äitimaahan ja maadoittuisi säännöllisesti.
- Äidin pitäisi tuoda kasvatuksessa esille vastuuta ympäristöstä ja maailman tilasta. Äidin olisi hyvä kuulua muutamiin kansalaisjärjestöihin, edistää ja tukea maailman rauhaa sekä ihmisoikeustyötä. Paikka vanhempainyhdistyksessä tarhassa sekä koulussa on välttämätön.
- Lapsella pitäisi olla ainakin yksi kehittävä ja lapsen tulevaisuuden tavoitteita tukeva harrastus, johon äiti osallistuu leipomalla ja rahastoa hoitamalla. Lapsellekin pitäisi opettaa rahan arvo ja hänelle pitäisi lukea opettavaisia ja kehittäviä tarinoita joka ilta.
- Trendeistä on hyvä olla tietoinen ja lapsen pitää saada NinjaGo- tai MyLittePony-leluja tai Kånkenin reppu, Iphone ja Adidaksen housut, jotta hänet hyväksyttäisiin yhteisönsä jäseniksi. Syntymäpäiväjuhlien teema pitäisi harkita tarkkaan.
- Lasten vaatetus tulisi olla kotimaista ja luomua, värikästä ja muodikasta, sukupuolineutraalia, mutta lapsen taitoja ja persoonaa korostavaa. Sopivassa suhteessa kirppislöytyjä ja uutta suomalaista designia. Heijastimien tulisi olla oikeissa kohdissa, napit, nepparit ja lenksut toimivia. Asukokonaisuuksien tulisi olla yhteensopivia ja päiväkodin helposti huollettavia. Kaapeista pitäisi löytyä aina seuraavalle vuodelle jo valmiiksi hankitut ja oikean kokoiset sukset, monot, luistimet, kypärät sekä järkevät, vilustumista estävät ulkoiluvaatteet.
- Asuinpaikkana pitäisi olla homevapaa, kemikaalittomilla maaleilla maalattu, energioiltaan ilmava, shamaanin ja pankin siunaama omakotitalo takapihalla. Talo tulee sisustaa niin, että se näyttää aikuisten talolta, jossa asuu myös lapsia. Näiden sisustusten tulee sopia toisiinsa saumattomasti ja vaihtua sesonkien mukaan. Lapsilla pitää olla minimivarusteluina kiipeilytelineet, trampoliini, keinu ja hiekkalaatikko.
- Lapselle tulisi hankkia sisaruksia ainakin kahden vuoden ikärajalla, jotta lapsen aivot ehtivät kehittyä ja hän ehtii saada tarpeeksi huomiota vanhemmiltaan. Sisaruksia ei saa olla liian vähän tai liikaa, 1,5 olisi sopiva luku. Olisi hyvä, jos kotona puhuttaisiin kahta, mielellään kolmea eri kieltä – tämä auttaisi lasta hänen akateemisissa tavoitteissaan.
- Äidin pitäisi päivittäin huolehtia, että lapsi saa tarpeeksi haastetta ja stimulaatiota, mutta varoa, ettei hän saa liikaa stimulaatiota ja kuormitu. Äidin tulee rajoittaa peliaikaa intuitiivisesti niin, että lapsi saa juuri sopivan verran haastetta, mutta ei turhaudu tai koukutu peliaddiktiksi. Ruutuaikaa tulee rajoittaa ja varmistaa, että lapsi katsoo vain sellaisia lastenohjelmia, joiden arvot tukevat perheen arvoja. Puolison kanssa on hyvä säännöllisesti käydä keskusteluja ja päivittää arvoja lasten iän ja sosiaalisten normien mukaan.
- Äidin tulisi näyttää lapselle mallia hyväksyvästä kehoasenteesta, joten äidin tulisi urheilla vähän, mutta ei liikaa. Äidin tulisi kehua itseään peilin edessä, mutta aina sillä oikealla energialla, sillä lapset haistavat teeskentelijän kaukaa ja lapsen kehitykselle on harmillista kokea äidin valehtelevan hänelle. Äidin tulee pitää hyvää huolta kehostaan ja ulkonäöstään, mutta ei liian hyvää huolta, etteivät lapset ajattele ulkoisten arvojen olevan tärkeämpiä kuin henkisten arvojen.
- Hoitotuotteiden tulee olla luonnonkosmetiikkaa ja lapsille pitää syöttää D-ja B-vitamiinia, oikeata merkkiä ja oikeassa muodossa. Ilman kalaöljyä ei lapsi kehity. Ennen lääkkeisiin turvautumista pitää kokeilla kaikki muut vaihtoehdot, eli käyttää lapsi vyöhyketerapiassa, osteopaatilla, homeopaatilla ja ravitsemusterapiassa. Sokerit ja viljat pitää jättää pois, mielellään myös kananmuna ja muut suolistoa herkistävät aineet. Äidin pitäisi olla aina valmis perustelemaan huolellisesti ja tutkimusviitteillä, miksi käyttää tai ei käytä lääketeollisuuden tai vaihtoehtoisten hoitomuotojen palveluita.
- Äidin pitää syödä ja syöttää lapsiaan terveellisesti, mutta sallia myös herkuttelu välillä. Ruuan pitäisi olla lähellä tuotettua, GMO-vapaata luomua ja mielellään ei muoviin pakattua. Aterioissa pitäisi päivittäin olla kaikki sateenkaarin värit ja äidin pitäisi olla aina valmis perustelemaan huolellisesti ja tutkimusviitteillä, miksi käyttää tai ei käytä maito- tai lihatuotteita. Lapsen tulisi oppia syömään ja juomaan monipuolisesti, joten ruokavalioon tulisi sisällyttää soijamaito, vihermehut, smoothiet, luuliemi, sushit, rullat, nyhtökaura, osterit ja parapähkinät. Kookosöljyä on hyvä laittaa loraus kaikkiin ruokiin.
Huhhuh! Unohdinko jotain?
Lapselle riittää se, että hän tuntee olonsa turvalliseksi, nähdyksi, kuulluksi, tunnetuksi, kosketetuksi ja rakastetuksi.
Jokaisen lapsen hartain toive on onnellinen äiti, jonka kanssa on kivaa olla ja leikkiä. Miten helppoa onkaan langeta markkinamiesten ja täydellisyyden odotusten ansaan ja kuinka vaivattomasti lapset osaavatkaan pudottaa meidät maan pinnalle pilviin kurottautuvista tavoitteistamme.
Minä vein vuosia sitten lapseni Disneylandiin, mutta kun kysyin heiltä, mikä oli ollut parasta siinä kesässä, niin se oli lasten mielestä voileipäkeksien syöminen takapihan viltillä! Pelkkää jauhoa ja vettä, eikä edes voita päällä! Kun muistelen sitä päivää, taisin olla huoleton ja iloinen, läsnä lapsilleni. Me painimme ja nauroimme ja murusia tippui joka puolelle.
Disneylandistä on satoja valokuvia, tästä tapahtumasta ei yhtään, mutta se on se, joka säilyi lasteni muistoissa.
Meille äideille moni asia saa olla, ja pitääkin olla hyvin tärkeä ja tarpeellinen, aidoista ja sydämellisistä syistä, mutta kun monimutkaisuudesta tulee itseisarvo ja riittämättömyydestä stressinaihe, vie se meitä pois oleellisen ääreltä.
Jokainen äiti on riittävä omalle lapselleen, ihan juuri sellaisena kuin on.
Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
