Avioero resonoi aina myös muihin ihmissuhteisiin. Lapset reagoivat vanhempiensa eroon, olivatpa pieniä tai suuria. Myös aikuiset lapset käyvät läpi vanhempiensa uutta tilannetta, joskus vahvasti kantaa ottaen. Vuosien kuluessa lapset käyvät uusien ikävaiheiden myötä yhä uudelleen läpi vanhempiensa erotarinaa ja oman elämän vaiheet nostavat siitä uusia näkökulmia esiin.
Jos pariskunnan omat vanhemmat ovat olleet lähellä perhettä, muuttuvat suhteet heihinkin uusiksi. Kuka olen nyt appivanhemmilleni, kun olen ex-puoliso? Kuinka omat vanhempani näkevät minut nyt, kun olen eronnut? Kuinka minä näen vanhempien suhteen oman eroni kautta? Uusien puolisoiden ja mahdollisten bonuslasten myötä tilanteeseen tulee lisää haastetta. Myös kuviot ystäväpiirissä vaihtuvat, osa kavereista tulee lähemmäksi, osa häviää taustalle. Ihmissuhteiden merkitykset muuttuvat.
Ero pakottaa katsomaan itseään uudessa valossa, siksi myös muut ihmissuhteet arvioidaan uudelleen. Rakkaussuhteen päättyminen tarjoaa aina mahdollisuuden kasvuprosessiin ja osana tätä muutosta tapa olla vuorovaikutuksessa maailman ja ihmisten kanssa muuttuu. Osa kokee tärkeäksi vahvistaa omia rajojaan suojaamalla itseään tuhoavilta tai energiaa vieviltä ihmissuhteilta. Osa haluaa vaihtaa muiden auttajan roolista enemmän itseä ja omia tarpeita kuuntelevaan olotilaan. Joskus läheisten on vaikea ymmärtää näitä ratkaisuja, jonka tähden osa suhteita katkeaa, mutta osa syvenee ja saa uusia sävyjä.
Mitä vahvemmin on elänyt parisuhteessaan toisen odotuksista käsin, sitä voimakkaammin eron jälkeen voi tuntea eläneensä jonkun toisen elämää. Uudessa maisemassa voi olla todella voimauttava kokemus todeta, että nyt minulla on valta omaan elämääni. Saan päättää keiden kanssa vietän aikaani ja mitä teen tulevaisuudellani. Voin sanoa ääneen, mitä haluan ja elää tämän halun mukaan.
Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat muuttaneet koko nimensä eroprosessin seurauksena, vaihtaneet ammattiaan, tai löytäneet ideologisen kodin, jossa hengittää vapaammin. Moni kokee kehollisuutensa uudelleen, löytää tapoja ilmaista itseään taiteen tai liikkumisen keinoin. Kaikki nämä asiat vaikuttavat myös ihmissuhteisiin ja niiden merkityksellisyyteen. Ero haastaa aina myös identiteetin, joka on peilimme muihin ihmisiin.
Kriisin keskellä ihminen on havahtuneessa ja avautuneessa tilassa jossa aukeaa mahdollisuus kokea asioita, jotka eivät mahdu normiarjen keskelle. Ihminen on ikään kuin herkemmin auki mahdollisuuksille ja kohtaamisille. Moni hoitava suhde saa alkunsa tällaisessa tilanteessa. Tällainen kasvusuhde voi olla merkittävä kokemus, jonka vaikutukset pysyvät elämässä kauan.
Kriisi ravistaa, tunteet ottavat kovaa. Mutta antautuessaan prosessille antaa mahdollisuuden uudelle elämälle, aidolle suhteelle omaan itseen. Siinä ei ole kyse itsekkyydestä, vaan mahdollisuudesta tulla itselleen läheiseksi ja samalla tilaisuudesta kasvaa oman potentiaalinsa kokoiseksi.
Rakkaussuhteen päättyessä naamiot putoavat. Vaikka tilanne on kipeä, antaa uusi avoimuuden tila mahdollisuuden katsoa omaa elämää sellaisena kuin se on. Tähän on nyt tultu. Tuolta minä tulin ja tänne olen päässyt. On seisahduksen ja arvioinnin aika. Kuten parisuhdetta, ei ystävyyssuhteitakaan voi arvottaa niiden pituuden mukaan. Joskus on hyväksyttävä, että matka jatkuu eri suuntiin. Jos valitsee kasvun mahdollisuuden, ei kipua voi välttää, mutta rohkeus kohdata haasteet antaa mahdollisuuden uudenlaiseen itsetuntemukseen. Parhaimmillaan rehellisempään ja samalla antoisampaan elämään.
Kurkkaa Sinä selviät kyllä -kirja:
