Nämä taidot jokaisen pitäisi oppia koulussa

sari_blogi

Kirjoitin kirjassani, että yhteiskunnassamme olisi hyvä puhua enemmän tunteiden, kehon ja ajattelun tiedostamisesta. Olisi hyvä puhua enemmän henkisen kasvun merkityksestä. ”Miksi kukaan ei kertonut minulle, että kehollisen läsnäolon taito on terveyden ja hyvinvoinnin perusta? Miksi kukaan ei puhunut ajatusten ja tunteiden vaikutuksista terveyteemme?”

Panostamalla enemmän ihmisyyden taitojen opettamiseen jo kouluissa voimme ehkäistä inhimillistä kärsimystä, kasvattaa maapallosta huolehtivia ja elämää kunnioittavia nuoria.

Koulutus on ollut melko tietopainotteista mutta uskon, että parempaan suuntaan ollaan menossa. Uusissa opetussuunnitelmissa inhimillisen toiminnan ja yhdessä tekemisen taitoja otetaan huomioon. 

Alla olevien perustaitojen ja valmiuksien avulla todellista osaamista ja persoonallisuuden kasvua on helpompi tukea:

Hyvä itsetunto, identiteetti + itsetuntemus + omanarvontunto + itseluottamus.

Vahva itsetunto ja aito itsetuntemus on oppimisen ja sosiaalistumisen perusta. Koulujen sosiaalinen turvallisuus, positiivinen ilmapiiri ja koulukulttuurin kannustavuus voivat tasapainottaa yhä vähenevän lasten ja vanhempien välisen ajan ja nuorison vuorovaikutusympäristön muutoksen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia itsetuntoon.

Hyvät vuorovaikutustaidot.

Vuorovaikutustaidot perustuvat itsetuntemukseen ja sisältävät kaikenlaisen kommunikoinnin kaikilla välineillä, kuuntelun ja sosiaaliset sekä kansainvälisyystaidot. Vuorovaikutustaitoihin sisältyy myös ymmärtämys vuorovaikutuksesta laajasti, eri-ikäisten ja eri taustan omaavien ihmisten kanssa, joka myös tukee itsetunnon kehittymistä.

Tietoisuustaidot.

Tietoisuus omasta itsestä, kuten keho, tunteet, ajatukset, uskomukset, arvot, tarpeet, itsetunto sekä tietoisuus ympäristöstä, kulttuurista ja elämästä on keskeistä kehittymiselle. Tärkeää on myös tietoisuus itseen kohdistuvasta ulkopuolisesta ohjauksesta, kuten myös omien ennakkoluulojen, pelkojen ja stereotypioiden vaikutus oman mielipiteen ja asenteen muodostukseen.

Media, informaatiotaidot ja ICT taidot.

Nuoret oppivat nämä arkitaidot helposti, mutta koulutusta tarvitaan kaikkein tärkeimpään osaamiseen: mediakriittisyys, tiedon seulonta, hankinta ja suojaus, medioiden tehokas käyttö, teksti- ja kuvaviestintä, somen järkevä käyttö. Nämä taidot myös ehkäisevät netti- ja peliriippuvuutta.

Terveystaidot.

Ennalta ehkäisevät terveystaidot, kuten ravitsemustieto, terveysliikuntatavat, stressin + unen + levon hallinta, haitta-aineiden, päihteiden ja ruutuajan hallinta sekä ergonomiataidot ovat hyvälle elämälle oleellisia taitoja. Koulu voi toimia esimerkkinä yhteisöstä, jossa terveystaidot ja asenteet opitaan jo varhain esimerkin voimalla.

Sujuva keskustelu, luku- ja kirjoitustaito.

Kyky lukea pitkiäkin tekstejä ja kirjoja, kyky keskustella vaikeistakin asioista ja erimielisyyden vallitessa rakentavasti kuunnella toisia ovat oleellisia elämäntaitoja. Lisäksi kyky oppia monilukutaitoa: kaaviot, tilastot, kuvat ja video kuljettavat nykyisin valtavasti tietoa. Niiden lukemista ja ymmärtämistä kannattaa harjoitella.

Oman kulttuurin ja sen historian hyvä tuntemus.

Oman kulttuurin ymmärtäminen historian valossa ja jatkumona, joka selittää nykyaikaa ja ”isoa kuvaa” yhteiskunnan muutoksesta niin, että ihmiselle muodostuu ymmärrys suurista historiallisista ja kulttuurisista prosesseista ja oman maan kulttuuritaustan muodostumisesta.

Hyvät monikulttuurisuus- ja empatiataidot.

Toisten kulttuurien, tapojen ja arvojen ymmärtäminen vähentää rasismia, tukee tasa-arvoa ja estää ääriajattelua. Empatiaa on tehokasta harjoitella esimerkiksi ryhmätyö- ja draamamenetelmillä.

Elämänhallinta-, käden- ja kodinhoitotaidot.

Ruuan laitto, pyykin pesu, siivous, pikkukorjausten ja huoltojen tekeminen. Lisäksi kyky ylläpitää ja kehittää hyvää järjestystä. Myös ostamistaidot ja hankintakriittisyys ovat tärkeitä kotona ja työpaikoilla kaupallisuuden ja mainosten täyttämässä ympäristössä.

Ammattitiedon soveltaminen.

Opiskelun rinnalla olisi hyvä olla paljon harjoitteluja ja opiskelun ja työn tekemisen limittämistä niin, että työosaaminen kehittyy edelleen työelämän muuttuviin tarpeisiin.

Innovaatio ja kehittämistaidot.

Jokaiselle organisaatiolle ja yksilölle on edullista, että ihminen on koulutettu lähestymään asioita positiivisen avoimesti ja luovan asenteen avulla olemaan myös innovaattori ja kehittäjä.

Kaikilla on luovaa kykyä, erityislaatuisuutta ja yksilöllisiä lahjakkuuksia, jotka saadaan esiin kannustavalla ja kehittävällä ympäristöllä.

Elämänkatsomus

Maailmankatsomuksen, myös omakohtaisen, syventäminen ja kehittäminen osana kokonaista ihmistä torjuvat hämmennystä ja masennusta. Hengellisyys on ihmisyyteen kuuluva asia, jota ilman ihminen voi jäädä yksin.

Lähde: Veli-Jussi Jalkanen