Tämän takia erityisherkän keho on vahva

vieraskyna

Tuula_Ahde_mvKirjoittaja Tuula Ahde on erityisherkkyyden kokemusasiantuntija ja Erityisherkän elämää -sivuston synnyttäjä ja ylläpitäjä. Tuula on ollut mukana taustajoukoissa Suomen erityisherkät ry:ssä sen perustamisen valmisteluista asti. Hän toimii myös aktiivisena jäsenenä useissa kansainvälisissä HSP-ryhmissä sekä -yhteisöissä.


Erityisherkkyys on persoonallisuuteen, tunnekokemuksiin sekä tunneilmaisuun vaikuttava temperamenttipiirre, mutta siihen liittyy myös fyysisiä ja fysiologisia piirteitä. Oman yksilöllisen mausteensa erityisherkkyyskokemukseen tuo vuorovaikutus ympäristön kanssa. Erityisherkkyydessä psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen ulottuvuus ovat tavallista voimakkaammin yhteydessä toisiinsa.

Herkäksi viritetty hermojärjestelmä

Erityisherkkyys ilmenee mm. autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston herkkänä ja voimakkaana reagointina sekä aistitiedon syvällisenä prosessointina.

Erityisherkkyydessä on keskeistä aistitiedon käsittelyn herkkyys ja syvällisyys, joka on eri asia kuin aistitiedon käsittelyn häiriö.

Kyseessä on normaali, neurologinen, biologinen ominaisuus, jota esiintyy n. 20% ihmisistä ja eläimistä.

Erityisherkkä aistii ympäristöstään ja kehostaan tulevia ärsykkeitä tavallista herkemmin. Herkän aistit eivät sopeudu ärsykkeisiin yhtä hyvin kuin normiherkillä ihmisillä. Kuormittumista aiheuttaa aistimusten lisäksi myös niiden perusteellinen (tietoinen sekä tiedostamaton) käsittely mielen tasolla, siitä johtuvat tunnekokemukset sekä fyysiset kehotunteet (esim. jännittyneisyys).

Ärsykkeitä tulee ympäristön lisäksi kehon fyysisistä tuntemuksista sekä ajatuksista, muistoista ja suunnitelmista. Kehotuntemusten laajakaista toimii molempiin suuntiin. Erityisherkkienkin välillä on suuria eroja sen suhteen, miten hermosto reagoi tai (yli)virittyy samassa tilanteessa, samoista aistiärsykkeistä. kuva: Erityisherkän elämää -esite
Ärsykkeitä tulee ympäristön lisäksi kehon fyysisistä tuntemuksista sekä ajatuksista, muistoista ja suunnitelmista. Kehotuntemusten laajakaista toimii molempiin suuntiin. Erityisherkkienkin välillä on suuria eroja sen suhteen, miten hermosto reagoi tai (yli)virittyy samassa tilanteessa, samoista aistiärsykkeistä. Kuva: Erityisherkän elämää -esite

Kehollinen herkkyys eli herkkyys sisäaistimuksille tarkoittaa esimerkiksi tuntemuksia verensokeritasapainosta, hormonivaihteluista, kuumeesta/alilämmöstä, kivusta, säätilan muutoksista sekä herkkyyttä lisäaineille, kemikaaleille, lääkeaineille tai stimulanteille. Erityisherkkä voi tuntea tietyn ruoka-aineen, lääkkeen tai alkoholin ”kulkemisen” tai vaikutuksen etenemisen kehossa.

Aistitieto, sisäaistimukset ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tietoisesti ja tiedostamatta saatu informaatio muodostaa yhteisaistimuksen, ”kuudennen aistin”. Erityisherkkyys näkyy vahvasti kaikilla mainituilla osa-alueilla, joten voimakkaaksi kokemallamme intuitiollakin voi ajatella olevan keholähtöinen perusta.

Herkkyys hormonitasojen vaihtelulle

Elaine Aronin mukaan erityisherkkyyteen liittyy myös tavallista voimakkaampi reagointi hormoneihin ja hormonivaihteluihin. Erityisherkkyys näyttäytyykin mm. herkästi kohoavina stressihormonitasoina (adrenaliini, kortisoli), jotka ovat erityisherkällä usein jo luontaisesti koholla. Esimerkiksi innostuminen, jännitys, konfliktitilanteet, lämpötilan vaihtelu tai ympäristön aistiärsykkeet voivat tuntua kehossa huimauksena, sisäisenä tärinänä, liikutuksena, pahoinvointina tai jopa kipuna. Adrenaliiniryöpyn aiheuttaman ylivireen purkautuminen erityisherkän kehosta saattaa kestää jopa päiviä.

Stressi vaikuttaa voimakkaasti myös laskemalla niitä hormonitasoja, jotka ovat erityisherkällä todennäköisesti jo luontaisesti alhaalla. Tutkimuksissa on löydetty hormonituotantoon (serotoniini, dopamiini) vaikuttavia geenimuunnoksia, jotka todennäköisesti liittyvät ainakin osalla erityisherkkyyteen (alkup. lähteet Elaine Aronin kirjoissa  Erityisherkkä ihminen ja Erityisherkkä ihminen ja parisuhde).

Kehomme reagoi myös mielen tasolla tapahtuvaan rasitukseen fyysisesti.

Aivot ja alitajunta eivät osaa erottaa todellista tapahtumaa siitä, että vain ajattelemme – tietoisesti tai tiedostamatta – jotakin tilannetta. Kehomme voi reagoida tunnekokemukseen esimerkiksi fyysisellä väsymyksellä, alilämmöllä tai kuumeilulla, jotka erityisherkkä taas aistii itsessään tavallista herkemmin.

Erityisherkän hermojärjestelmä ja keho saattavat olla jatkuvassa hälytystilassa aistiärsykekuormituksesta johtuen. Pitkäaikainen kuormittuneisuus ja stressitila elimistössä altistavat erilaisille stressiperäisille oireille ja ns. uupumussairauksille. Liiallinen itsen suojaaminen ärsykkeiltä puolestaan saattaa johtaa pitkäaikaiseen alivireeseen ja edelleen esimerkiksi masentuneisuuteen tai ahdistuneisuuteen.

Vahvan keho-mieliyhteyden edut

Vahva keho-mieliyhteys ei ole pelkästään negatiivinen asia, vaan se avaa myös mahdollisuuden opetella keinoja, joilla voi lisätä hallinnan tunnetta niin mielen reaktioihin kuin kehon tuntemuksiin. Onkin tärkeää, että erityisherkkä keho ja sen reaktiot otetaan mukaan, kun haetaan keinoja tasapainoisempaan olemiseen ja elämiseen.

  • Kehon viestejä voi opetella kuuntelemaan, tunnistamaan ja uskomaan entistä paremmin. Jos hiljaisempia viestejä ei kuuntele, keho alkaa vähän ajan kuluttua huutaa. Itsetuntemus, oikea ravinto sekä riittävä lepo ja liike ovat voimaantumisen perusteita.
  • Oman vireystason tunnistaminen, säätely sekä optimointi ovat hyvinvoinnin edellytyksiä. Etsi kokeilemalla ja tuntemuksiasi kuuntelemalla itsellesi sopivin tapa purkaa stressiä ja ylivireyttä niin kehosta kuin mielestä.
  • Autonomista hermostoa rauhoittavilla harjoitteilla voi vaikuttaa omaan jaksamiseen. Esimerkiksi yksinkertaisilla hengitysharjoituksilla ja lihasjännitysten tietoisella rentouttamisella saa hallinnan tunnetta aiemmin täysin villeiltä vaikuttaviin kehon ja mielen lepatuksiin.
  • Psykofyysisissä hoidoissa ja terapioissa pyritään edistämään ihmisen toimintakykyä huomioimalla kehon ja mielin välinen vuorovaikutus. Tämä lähestymistapa on monelle erityisherkälle hyviä tuloksia tuovaa, sillä ylivireys, ahdistus, tunnelukot yms. näyttäytyvät usein voimakkaina kehotunteina.

”Kun kehon tasolla on mahdollista saavuttaa sopiva turvan ja rentouden tila, keho avautuu syvemmille viesteille ja pystyy päästämään irti myös stressiä aiheuttavista tunteista.”

– Karita Palomäki ja Juha Siira kirjassa Kehon viisaat viestit


Aihetta käsitellään lisää 2.9. alkavalla Erityisherkän elämää -verkkokurssilla, lue lisää kurssin sisällöstä tästä.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
  • Ihana herkkyys -kirja

    28,50  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin