Lapsen terveys tapetilla

Uusi reppu, penaali, kynät, kumi, viivoitin ja tussit. Siinä ensiluokkalaisen tärkein varustus vielä joitakin vuosia sitten. Reppu hankittiin jo heinäkuussa ja penaalia etsittiin useammasta kirjakaupasta. Viimeinen vapaa kesä ennen koulutielle lähtemistä oli jännittävää odotusta niin vanhemmille kuin koulunsa alkavalle.

Nyt reppu ei ylitä uutiskynnystä saati penaali. Olen törmännyt kouluikäisten lasten vanhemmille suunnattuihin mainoksiin, jossa hehkutetaan lapsen turvallista koulutietä tietyn kännykkäliittymän avulla. Terveystoimittajana pidän mainontaa epäeettisenä, sillä erityisesti lapsen kännykänkäyttöön sisältyy terveysriskejä.

Viime viikolla törmäsin iltapäivälehden artikkeliin, jossa haastateltiin vanhempia ja ekaluokkalaisia ja teemana oli kiusaaminen.  Vanhempien on kuulemma pakko hankkia lapsilleen kalliita älypuhelimia, jotta lapsia ei kiusata koulussa. Jutussa painotettiin, että karvahattukännyköiden omistajia ilman muuta kiusataan. Erään 7-vuotiaan tyttären isä sanoi, että hän saa tyytyä peruskännykkään, jotta lapsi saa kalliin älypuhelimen. Hieraisin silmiäni ja ajattelin, että tässähän kerrotaan Hölmölästä.

Mielestäni koko asetelma on absurdi. Miksi ihmeessä ekaluokkalaisella pitäisi olla hänen terveyttään kuormittava kännykkä saati älypuhelin? Miksi ihmeessä ekaluokkalaisen pitäisi saada pelata älypuhelimellaan välitunnilla ja luokassa? Miten vanhemmat toimivat niin ajattelemattomasti, että lähtevät mukaan tällaiseen järjettömään leikkiin? Eivät lapset niitä kännyköitä itselleen osta, vaan vanhemmat niitä jälkikasvulleen hankkivat.

Älypuhelin ei ole riskitön väline eikä lelu, jolla on saatava pelata joka välissä. Kuinka moni vanhempi edes tietää, että hankkiessaan lapselleen älypuhelimen altistaa tämän niin keskittymishäiriöille, unihäiriöille kuin syövällekin? Luotettavaa tieteellistä tutkimustietoa matkapuhelinten aiheuttamista biologisista muutoksista on saatavilla. Sekin tiedetään jo, että nuorena aloitettu kännykänkäyttö lisää tiettyjen pään alueen syöpien riskiä.

Vanhemmilla on vastuu lapsensa hyvinvoinnista aina aikuisikään saakka. Jos hankkii lapselleen terveyttä kuormittavan välineen, kannattaa lukea turvaohjeet laitteen käyttämiseen ja kertoa niistä lapsilleenkin. Kännykkä on hyvä renki mutta huono isäntä, varsinkin alakouluikäisen hallussa.

Kännykällä pelaaminen ei sosiaalista, vaan erakoittaa ja koukuttaa ja liimaa lapsen laitteeseen. Esikoulussa opetetaan lapsille sosiaalisuutta, ryhmässä olemista ja keskittymistä. Miksi, jos koulumaailmassa räplääminen, pelaaminen ja laitteiden käyttö on must, jotta säilyy kiusaamiselta?

Sosiaaliset suhteet vaikeutuvat

Kirjoitin jo 2010 vuonna ilmestyneessä kirjassamme Parasta aivoillesi – ohjeita aivojen hyvinvointiin (Otava) teknoaivoista, jotka hallitsevat hyvin laitteiden kanssa seurustelun, mutta pärjäävät surkeasti sosiaalisissa suhteissa. He eivät kykene tulkitsemaan keskustelukumppaninsa eleitä ja ilmeitä, eivätkä kykene empatiaan.

Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus ovat aivoasiantuntijoiden mielestä tärkeä osa aivojen kunnossapitoa ja hyvinvointia. Yhdessäolo ja vuorovaikutus sukulaisten, ystävien, tuttavien, työkavereiden ja erilaisten harrastus- tai yhdistystoimintaan liittyvien kontaktien kanssa on iso osa aivoterveyttä. Mutta miten teknoaivoiset huoltavat tätä osaa aivoterveydestään?

Heitin kirjassamme pallon aivoasiantuntijoille ja pohdiskelin voisivatko nuorten masennus ja mielenterveyshäiriöt juontaa juurensa teknoaivoisuudesta? Ja mitä teknoaivoisuus tekee kypsymisvaiheessa olevalle persoonallisuudelle ja itsetuntemukselle saati sosiaaliselle vuorovaikutukselle? Voisiko tietotekniikan moniajo johtaa siihen, etteivät otsalohkot kehitykään normaalisti?

Mikä on tämän päivän nuorten ja parikymppisten tila kolmekymppisenä, jos teknoaivokehitys ja moniajo jatkuvat? Moniajon ja ADHD:n yhteys on jo paljastunut, mutta johtaako teknoaivoilu jopa dementiaan, aivokasvaimiin, erakoitumiseen ja sosiaalisista suhteista vieraantumiseen sekä aivohalvauksiin?

Meillä Suomessa rakastetaan laitteita jopa lapsellisella innokkuudella. Meillä on langattomia liittymiäkin eniten maailmassa väkilukuun nähden. Olemme hurmoksellisen hullaantuneita teknologiaan. Hullaantuminen tarkoittaa meillä myös mustavalkoisuutta. Älypuhelimet, tabletit, langattomat liittymät yms ovat meillä sataprosenttisen turvallisia, vaikka maailmalla asia on toisin. Maailmalla puhutaan jo järkevästä ja turvallisesta laitteiden käytöstä ja annetaan käytännön ohjeita suojautumiseen.

Siksi kannustan kaikkia suomalaislasten vanhempia tutustumaan erityisesti kännyköiden turvalliseen käyttöön ja opettamaan sen omalle jälkikasvulleen. Laitteet ovat hyviä renkejä turvallisesti käytettyinä. Niitä ei kannata kuitenkaan päästää herraksi.

Hyvää tietoa turvallisempaan teknologian käyttöön löytyy tietokirjailija Erja Tammisen nettisivuilta www.sahkoailmassa.fi. Sivuilta voi myös ladata ilmaiseksi sähköisen kirjan Langaton teknologia ja terveys.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: