Kuvittele että pujahdat vartalonmyötäiseen asuun, joka välittömästi virittää tuntoaistisi äärimmäisen herkäksi. Tunnet kehosi sisäiset prosessit, olet herkkä kivulle, vaatteiden saumat ärsyttävät ja olet kuin ilmapuntari, joka havaitsee välittömästi muutokset tunneilmapiirissä.
Kännykkää voi olla hankala pidellä, sillä sen säteily alkaa särkeä kättä. Tunnet tunteesi välillä niin voimakkaina, että et tiedä miten selviät niiden kanssa. Eikä siinä vielä kaikki: et osaa aina tehdä eroa omien tunteittesi ja toisen ihmisen tunteiden välillä.
Nappaat muiden tunteet herkästi itseesi ja kannat huolta siitä, että kaikilla on kaikki hyvin; muuten et osaa olla itsekään rauhassa.
Et osaa aina tehdä eroa omien tunteittesi ja toisen ihmisen tunteiden välillä.
Laita lisäksi korviisi vahvistimet, jotka herkistävät kuuloaistisi havaitsemaan pienetkin muutokset äänensävyssä ja peitellyt huokaukset. Mietit jatkuvasti mitä tuokin huokaus tai kireys toisen äänessä mahtoi tarkoittaa.
Kuvittele, että taustahäly saa sinut päivän mittaan niin kireäksi, että olet räjähtämäisilläsi. Epämiellyttävät äänet ja epävireinen musiikki saavat sinussa aikaan suorastaan fyysistä pahoinvointia. Iltaisin, jos seinän takaa kuuluu pientäkin ääntä, et saa unenpäästä kiinni.
Epämiellyttävät äänet saavat sinussa aikaan suorastaan fyysistä pahoinvointia.
Laita vielä silmillesi lasit, joiden avulla pystyt näkemään pienetkin ilmeet ja eleet ja havaitset jatkuvasti kaiken mikä näkökentässäsi vilahtaa.
Yksi outo katse saattaa jäädä vaivaamaan mieltäsi moneksi päiväksi. Lisäksi hajuaistisi on suorastaan inhottavan tarkka. Joudut pidättämään hengitystäsi kun kuljet tupakoitsijan ohitse ja mietit kehtaatko vaihtaa paikkaa, jos julkisessa kulkuneuvossa kahta metriä lähemmäksi istuu alkoholia nauttinut kanssakulkija.
Laita nyt itsesi näillä superaisteilla varustettuna istumaan avokonttoriin, jossa työpisteesi on kahvipaikan vieressä. Koitat keskittyä tehtäviisi, mutta huomiosi herpaantuu tuon tuostakin kun joku kävelee ohitsesi, ihmiset jäävät rupattelemaan kahvipisteelle, puhelin soi, sähköposti tulvii viestejä joissa kaikissa lukee ”kiireellinen”, työpöydälläsi on kasa eri tehtäviä ja esimiehesi tulee antamaan sinulle pari hommaa lisää.
Työpaikan huomionkipeä tyyppi on ottanut sinut kohteeseen ja käy säännöllisesti selostamassa elämänsä dramaattisia käänteitä sinulle, sillä olet niin hyvä kuuntelija.
Ajattelet tyynnyttää itseäsi kuuntelemalla rauhoittavaa musiikkia, mutta saat siitä nuhtelut esimieheltäsi. On kuulemma epäsosiaalista eristää itsensä työyhteisöstä laittamalla kuulokkeet päähän.
Työpäivän päätteeksi ajat kotiin ruuhkassa ja kiirehdit hakemaan lapset tarhasta. Tunnet päivän mittaan kertyneet aistiärsykkeet ja moneen asiaan keskittymisen samanaikaisesti nahoissasi. Käyt kahden väsyneen leikki-ikäisen kanssa ruokakaupassa ja olet onnellinen jos selviätte kaupasta ilman nahisteluja.
Päästyäsi kotiin ryhdyt ruoanlaittopuuhiin. Haluaisit oikeasti vain istua alas ja olla hiljaisuudessa, mutta lapset ovat nälkäisiä ja kaipaavat huomiotasi ja roikkuvat puntissasi kinastellen keskenään. Istutat lapset tv:n ääreen, jotta saat tehtyä ruoan rauhassa. Televisiosta tuleva ääni on helpompi sietää kuin se, että joku tarvitsee jatkuvasti huomiotasi kun olet lopen uupunut. Tunnet syyllisyyden vihlaisun rinnassasi, kun et jaksa olla lastesi kanssa.
Tunnet päivän mittaan kertyneet aistiärsykkeet ja moneen eri asiaan keskittymisen nahoissasi.
Syötte, siivoat aterian jäljet, leikit lasten kanssa, katsot välillä kelloa ja toivot että se olisi jo kahdeksan jotta pääsette iltatoimiin, sillä sen jälkeen kun lapset ovat nukkumassa, alkaa oma aikasi.
Sitä on vähän, sillä seuraavana päivänä on noustava jo kuuden jälkeen etkä voi valvoa pitkään. Kaipaat epätoivoisesti rauhaa, hiljaisuutta, omaa tilaa ja happea. Sen sijaan mies tulee viereen kyhnyttämään ja haluaa seksiä. Argh!
Miltä sinusta tuntuu luettuasi tämän? Hengästyttääkö? Oletko stressaantunut? Tämä on monen naisen arkea päivästä toiseen monen vuoden ajan. Erityisherkkänä ihan tavallinen lapsiperheen arjen pyörittäminen on haasteellisempaa kuin paksunahkaisemmalle kanssasisarelle.
Erityisherkkyyteen erikoistunut psykoterapeutti Elaine N. Aron suositteleekin ettei erityisherkkä hankkisi kovin suurta perhettä. Monesti vain käy niin, että herkkyytensä tajuaa vasta siinä vaiheessa kun perhe kasvaa ja voimavarat loppuvat.
Moni vähemmän herkkä nauttii jatkuvasta tekemisestä, hulinasta ja elämän äänistä. Herkälle ne ovat kuormittavia asioita, jopa niin kuormittavia, että mielessä voi käydä hyvinkin aggressiivisia ajatuksia ja haaveita pakenemisesta.
Mitä jos hiippailisi ovesta ulos yöhön eikä koskaan tulisi takaisin?
Jos samaistuit tähän kertomukseen, etkä vielä ole oivaltanut ettei sinussa ole vikaa, vaan olet vain erityisen herkkä, suosittelen että luet Elaine N. Aronin kirjan Erityisherkkä ihminen. Siitä oli itselleni aikanaan valtavan suuri apu kun ymmärsin, etten ole viallinen, vaan että kuormitun kerta kaikkiaan muita helpommin, ellen pidä huolta itsestäni.
Moni tilanne, jossa olin kokenut itseni erilaiseksi ja ulkopuoliseksi sai järkevän selityksen. Ryhdyin tekemään elämässäni jaksamistani ja hyvinvointiani tukevia valintoja ja muutoksia. Tänä päivänä autan muita erityisherkkiä purkamaan elämän varrella kertynyttä tunnekuormaa ja itseen liittyviä negatiivisia uskomuksia.
Herkkyys on valtava voimavara kunhan sen oivaltaa oikein! Elämänsä palaset voi sovitella niin, että omissa nahoissa on hyvä olla sen sijaan, että uupuu yrittäessään tunkea itseään muottiin joka ei istu.
Katso tästä Suvin kirja erityisherkille:
Kurkkaa myös kiltin voimakortit:
