Terveen elämän puolesta on sarja, jossa esitellään laadukkaita luontaistuotteita. Omaan elämäntilanteeseen oikein valitut ravintolisät tukevat kehoa ja mieltä matkallasi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tämän kirjoituksen asiantuntijana on ollut lääkäri Kaarlo Jaakkola. Sarjan kustantaa Biomed Oy.
Jodi on elimistöllesi välttämätön alkuaine, jota kilpirauhanen ottaa kiertävästä verestä ja liittää kilpirauhashormoneihin. Kilpirauhashormonit
- aktivoivat rasvojen ja hiilihydraattien aineenvaihduntaa,
- säätelevät perusaineenvaihduntaa,
- säätelevät kasvua ja sopeutumista pitkäaikaiseen stressiin, sekä
- auttavat estämään hermoston vaurioita.
Kilpirauhasen vajaatoiminta on nykyään nopeasti yleistyvä sairaus, jolloin kyseessä on joko kilpirauhashormonien toimintahäiriö tai niiden riittämätön tuotanto. Kilpirauhasen vajaatoiminta on seitsemän kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä. Tutkimusten mukaan jodilisällä on selkeä lääkkeellinen vaikutus kilpirauhasen autoimmuunisairauden aiheuttamaan vajaatoimintaan.
Jodin puutostilat aiheuttavat terveysongelmia lähes kaikkialla maailmassa
Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että koko maailman väestöstä noin 30 % ei saa tarpeeksi jodia. Eniten jodia on löytynyt valtameristä, kun taas maaperän jodipitoisuus vaihtelee suuresti. Mitä enemmän maata on käytetty ravinnon tuottoon, sitä enemmän jodia on vuotanut maaperän eroosiovesien mukana pois. Vuoristoseudut kuten Himalaja, Andit ja Alpit ovat laajoja jodinpuutosalueita. Runsaasti tulvivien jokien merkityksestä hyvä esimerkki on Ganges-joki Intiassa, jonka ympäristö on eräs merkittävimmistä jodinpuutosalueista maailmassa.
Kehitysmaissa jodin puutostilat vaikuttavat raskaana olevilla naisilla sikiön kasvuun ja kehitykseen. Jos jodista on suuri puutos, voi syntyä ns. synnynnäinen hypotyreoosi eli kilpirauhasen alitoiminta. Pahimmillaan jodin puute voi johtaa aivojen kehityksen häiriöihin aiheuttaen esimerkiksi vaikeita, parantumattomia oppimishäiriöitä.
Radioaktiivista jodia voi vapautua ympäristöön atomivoimaloiden lähettyvillä, jolloin kilpirauhanen kerää radioaktiivista jodia lisäten kilpirauhassyövän synnyn riskiä. Varsinkin lapset ovat tällöin vaaravyöhykkeellä. Näillä alueilla riittävä jodin saanti ehkäisisi kilpirauhassyövän yleistymistä.
Tehokkaat kansainväliset ponnistelut ovat vaikuttamassa siihen, että jodin puutostila todetaan ja lääkitään paremmin kuin viime vuosikymmeninä. Puutostilan korjaamiseksi on suositeltu jodin lisäämistä ruokasuolaan, ja nykyään noin 70 %:ssa talouksista onkin käytössä jodisuola. Tämä ei kuitenkaan riitä täysin estämään jodin puutostiloja. Emme useinkaan tiedä, mihin ruokiin jodia on tai ei ole lisätty, joten riittävä jodin saanti pelkän ravinnon kautta on kyseenalaista.
Monet mikroravinteet vaikuttavat kilpirauhasesi terveyteen
Seleeni on jodin jälkeen merkittävin kilpirauhasesi toimintaan vaikuttava mikroravinne. Kilpirauhanen sisältää seleeniä (painoon suhteutettuna) enemmän kuin mikään toinen elin, ja seleenin puutostilat voivatkin aiheuttaa jodin puutostilan kehittymisen. Tutkijat ovat myös päätelleet, että ilman seleeniä runsas jodimäärä elimistössä johtaa kilpirauhasen solujen tuhoutumiseen. Seleenin korvauslääkityksellä on siksi suuri merkitys vaikean kilpirauhassairauden, mutta myös keliakiasairauden yhteydessä.
Jodin ja seleenin lisäksi kilpirauhashormonit ovat riippuvaisia sinkin, kuparin, A-vitamiinin ja raudan saanneista. D-vitamiinin puutostila voi johtaa kilpirauhasen autoimmuunisairauden syntyyn, ja useimmat kilpirauhassairaat hyötyvät myös C-, B3- ja B1-vitamiinilisistä sekä tyrosiini- ja glysiiniaminohapoista.
Lisäksi kilpirauhashormoneihin vaikuttavat
- vapaiden radikaalien määrä,
- raskasmetallimyrkytykset kuten elohopea-, kadmium- ja lyijymyrkytys,
- muiden kivennäisaineiden ja hivenaineiden saanti,
- vähäinen proteiinien saanti,
- liiallinen hiilihydraattien ja haitallisten rasvahappojen saanti,
- kortisonilääkitys,
- diabetes,
- heikentynyt maksan toiminta sekä
- muut krooniset sairaudet.
Saatko jodia liikaa vai liian vähän?
Jodi imeytyy nopeasti ja lähes täydellisesti koko suoliston alueelta. Ylimääräinen jodi erittyy munuaisten kautta, joten akuutti jodimyrkytys on harvinaista. Myrkytys syntyy vasta päivittäisen useiden grammojen jodin saannin myötä.
Länsimaisessa ruokavaliossa jodin saanti on yleensä vain puolet maksimiarvosta (2000 µg). Kuitenkin esimerkiksi pohjoisilla merenranta-alueilla tai Japanissa jodin saanti saattaa nousta hyvinkin korkeaksi, jopa 25-kertaiseksi maksimiarvosta. Myrkytysoireita ovat polttava tunne suussa, kurkussa ja vatsassa sekä kuume, pahoinvointi ja oksentelu.
Ravintoaineet, jotka ehkäisevät elimistön mahdollisuuksia hyödyntää jodia, ovat esimerkiksi Kongossa käytettävä vilja cassava sekä ristikukkaiset kasvit, kuten parsakaali, kukkakaali ja brysselin kaali. Myös soijassa on ainesosia, jotka estävät kilpirauhashormien tuotantoa. Voit tarkistaa jodin saantisi tason mittauttamalla virtsan jodipitoisuuden, jolloin virtsasta mitataan myös kreatiniinipitoisuus mittaustuloksen vakioimiseksi.
Riittävän jodin saannin voit varmistaa laadukkaalla ravintolisällä, kuten Biomedin terapeuttisilla joditipoilla, jotka imeytyvät hyvin suun limakalvoilta. Jo yksi tippa täyttää päivittäisen joditarpeen (150 µg).
Biomed Oy on vuodesta 1982 alkaen kehittänyt ja valmistanut ravitsemushoitoihin soveltuvia ravintolisiä ja erikoisvalmisteita. Biomedin toimintaperiaatteena on pitkäjänteinen yhteistyö eri tutkimuslaitosten, yliopistojen ja käytännön lääkäreiden kanssa sekä eri alojen tietotaidon hyödyntäminen tuotteiden kehittämisessä.
