Eniten stressaa ja ketuttaa kaikki. Välillä tuntuu sille, että hanskat tippuvat käsistä ja hihat syttyvät tuleen pienimmästäkin asiasta – ja usein aivan turhaan. Emme aina tule miettineeksi, mistä tämä käytös johtuu. Voisiko univaje olla yksi syistä?
Usein puhumme unen merkityksestä fyysisen palautumisen tai vaikka painon- ja kivunhallinnan yhteydessä. Tärkeää asiaa, mutta uni on myös avainasemassa emotionaalisessa hyvinvoinnissa. Ilman riittävää unta emme voi olla henkisesti hyvässä vedossa.
Univaje ja tunteiden hallinta
Ongelmia emotionaalisella puolella voi syntyä jo yhden yön univajeesta. Univajeen aikana osa stressijärjestelmäämme ja etenkin niin sanottu tunneaivoalue – limbinen järjestelmä – reagoi herkemmin emotionaalisiin asioihin 1,2,3. Samalla meidän tietoisten tunteiden säätelyssä mukana olevan sisemmän etuaivokuoren toiminta heikkenee 4,5. Tällöin kykymme hallita ja säädellä tunteita laskee. Seurauksena tästä on lisääntynyt kontrolloimaton ja tunnepitoinen käyttäytyminen. Ei siis ole ihme, jos univajeen aikana käytöksen marmorikuulat ovat välillä hukassa.
Univaje ja positiiviset kokemukset
Univaje saattaa myös vahvistaa positiivisia kokemuksia ja ohjata käyttäytymistämme herkemmin palkitsevien asioiden suuntaan. Valitettavasti samaan aikaan moni asia voi univajeesta johtuen tuntua herkemmin myös huonolle. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa haluamme itsellemme enemmän hyvää, mutta kohtaamme samalla mielestämme enemmän vastoinkäymisiä. Tässä tunteiden vuoristoradassa johtuen saatamme pyrkiä yhä voimakkaammin hakemaan niitä palkitsevia kokemuksia – esimerkiksi ruoasta tai alkoholista.
Mielestäni kavalinta univajeen aiheuttamassa tunteiden säätelyn muutoksessa on kuitenkin se, että aivojen kyky erottaa neutraalit asiat emotionaalisista heikkenee. Tällöin reagointiherkkyytemme ei nouse vain negatiivisia tai positiivisia asioita, vaan myös täysin neutraaleja asioita kohtaan. Aivomme eivät yksinkertaisesti tiedä, mihin on tärkeä reagoida ja mihin ei. Ja ehkä juuri tästä syystä saatamme olla univajeen aikana supertunteellisia – kyynel tulee helpommin silmään, valittamisen aihetta riittää tai hihat palaa melkein mistä tahansa asiasta.
Onko neuvoja?
Ei ole. Me kaikki tiedämme, että uni toimii parhaiten univajeen tuomiin ongelmiin. Ja heille, jotka eivät pysty syystä tai toisesta nukkumaan, ei tässä antamani uniohjeistus todennäköisesti korjaisi ongelmaa. Toisaalta toivon, että tämä kirjoitus auttaa sinua ymmärtämään itseäsi ja käyttäytymistäsi hiukan paremmin univajeen painaessa pahasti päälle. Ja heille, jotka taas pystyisivät nukkumaan enemmän, mutta tietoisesti rajoittavat unensa liian lyhyeksi, toivon vain yhtä asiaa – nukkukaa enemmän.
No, ehkä muutaman pienen vinkin voin kuitenkin antaa.
- Mikäli haluat oppia hallitsemaan paremmin tunteitasi esimerkiksi stressin ja univajeen aikana, voi meditaatio- tai tietoisuusharjoitteet ehkä auttaa sinua siinä. Meditaatio näyttäisi nimittäin vahvistavan aivoalueiden toimintaa, jotka on yhdistetty emootioiden hallintaan.
- Jos et jaksa meditoida ja tilanne on jo niin sanotusti päällä, kokeile vanhaa neuvoa ja laske ykkösestä kymppiin. Tietoinen ajattelun ohjaaminen (esim. laskeminen 1–10) lisää tunteiden säätelyssä mukana olevan etuaivolohkon toimintaa.
- Voit myös lisätä laskemiseen syvähengityksen vähentääksesi stressijärjestelmän toimintaa.
Liiku, Syö, Seurustele, Hymyile, Lepää – Toista!
