Teksti: Karolina Ajanki
Kuvat: Meri Mort ja workshopin osallistujat
Aikuisten väritysharrastus on kasvanut ilmiöksi. Zeniä kaupataan värityskirjojen muodossa niin suurimmissa tavarataloissa kuin pienemmissä ruokakaupoissa. Värityskirjat ovat nousseet useiden suomalaiskustantamoiden hittiartikkeleiksi. Suosion takana on kaipuu leikin ja läsnäolon äärelle. Hektisyys syö tehokkuutta ja innovaatiotaitoja. Siksi myös työpaikoilla tartutaan yhä useammin väreihin.
Basam Books julkaisi Sanna Wikströmin ja Meri Mortin Viisaat ystäväni -kirjan ensimmäisen painoksen vuonna 2014, suomalaisten väritysinnon alkumetreillä. Tänä vuonna teoksesta on otettu uusintapainos. Viisaat ystäväni sisältää lukuisia väritettäviä mandaloita.
Mandalat ovat kenties suosituimpia värityskirjojen aiheita, mutta joukosta löytyy myös luonto-, eläin- ja abstraktikuva-aiheita. Pelkästään Suomalaisessa Kirjakaupassa on ollut myynnissä liki 100 erilaista aikuisten värityskirjaa.
‒ Vuoden alusta myytyjen aikuisten värityskirjojen määrä lähentelee sataatuhatta kappaletta, kertoo kirjakaupan ostojohtaja Reetta-Liisa Pikkola.
‒ Suurin osa on myyty kesän ja syksyn aikana.
Miksi ilmiö on noussut pinnalle juuri nyt?
Värittäminen on keskittymisen väline
Aikuisten värityskirjailmiö sai alkunsa Ranskasta. Luovuusasiantuntija, tietokirjailija, kuvataiteilija ja taideterapeutti Krista Launonen näkee useita syitä siihen, miksi värittämisestä tuli lyhyessä ajassa suosittua.
‒ Hektinen aika, jatkuvat muutokset, stressi ja kiire työelämässä sekä ärsykkeiden yliannostus. Me kärsimme kroonisesta keskittymisen vaikeudesta. Ihminen alkaa luonnostaan etsimään tapoja, joilla vähentää stressiä.
‒ Joku keksi, että aikuisille ei ole tehty värityskirjoja. Kun hiljentyy, tekee mekaanisesti toistuvaa työtä, se toimii keskittymisen välineenä. Monet huomasivat pian, että värittäminenhän toimii, Launonen jatkaa.
Värittämistä työpaikoilla
Työterveyslaitos suosittelee värityskirjojen värittämistä työpaikkojen kahvihuoneissa tai haastavan kuuntelutilanteen aikana. Kun mieli ja keho rentoutuvat yksinkertaisen tekemisen äärellä, kognitiivisia resursseja vapautuu. Värittäessä syntyy tilaa myös alitajunnalle. Värittämisen mekaanisuus, yksinkertaisuus ja toisto kehittävät innovaatiotaitoja. Mieli ei pakonomaisesti painiskele ongelman kimpussa vaan keskittyy käsillä tekemiseen.
‒Värittäminen mahdollistaa sen, että alitajunnasta pulpsahtaa uusia ideoita. Saattaa nähdä, että jonkin asian voisi tehdä toisin.
Mandala on itsetutkiskelun apuväline
Taidepedagogi, kuvittaja ja joogaohjaaja Meri Mort uskoo, että informaatiotulva on yksi syy siihen, miksi mandaloista ja värittämisestä on tullut suosittua. Toinen syy liittyy pirstaloituneeseen maailmankuvaan.
‒ Me ollaan aika hajallaan täällä. Etenkin keskittymiskyky on koetuksella visuaalisessa informaatiotulvassa. Mandala on hiljentymisen ja luovuuden herättelyn työkalu.
Mandala on yleensä symmetrinen, perusmuodoista koostuva maaginen kuvio, joka symboloi maailmankaikkeutta. Mandaloita on tehty kaikissa kulttuureissa ja tunnetuimmat niistä lienevät buddhalaisten, hindujen ja Amerikan intiaanien luomia. Perinteisesti mandalaa on käytetty meditaatiossa. Se voi olla myös itsetutkiskelun väline kuten C.G. Jungilla aikoinaan.
‒ Mandala on muotokieltä, joka voi avata henkisen ulottuvuutemme. Sen avulla voimme tunnistaa itsemme ja paikkamme maailmankaikkeudessa, Meri Mort jatkaa.
Ongelmanratkaisua paperilla ja alitajunnassa
Mort ohjaa mandalan luomistyöpajoja joogastudio Pihasalissa Helsingissä. Syksyn aikana suloisessa joogasalissa on luotu lootusmandaloita ja intuitiivisia mandaloita. Värien ja muotojen parissa työskennellessä työpajaan osallistuneet ovat kokeneet tekemisen flowta.
Mandaloiden luomisessa ja värittämisessä on kyse myös kauneuden tavoittelusta, harmoniasta ja luovasta ongelmanratkaisusta.
‒ Teenkö matemaattista vai orgaanisia kuvioita? Miten täytän tämän kohdan? Mandalaa luodessa tulee tehneeksi valintoja. Kun mandala on valmis, tunteet ovat huomaamatta saattaneet selkeytyä.
‒ Kun teet mandalaa, tiedostamattasi prosessoit omia tunteita ja ajatuksia. Mandalaa kuvaillessa voi tulla tietoiseksi siitä, mitä sisällä tapahtuu.
Lootusmandalaa luodessa
‒ Mandalan luominen alkaa pisteestä. Se on kaiken ydin. Ensimmäinen solu, alkuräjähdys. Siitä lähtee kaikki kasvamaan, Meri Mort kertoo mandalan luomistyöpajassa joogastudio Pihasalissa Helsingissä.
Toinen tapa aloittaa mandala on ympyrä.
‒ Mandaloilla on mahdollisuus muuttaa tekijän tietoisuutta.
Ympyrässä kolme tai neljä sisäkkäistä kehää on riittävästi. Ympyröiden jälkeen tehdään apuviivoilla ja merkeillä koordinaatit. Ympyrä jaetaan ”siivuiksi”.
Kehille piirretään lootuksen terälehtiä muistuttavia kuvioita. Käsi vapisee ja mieli takertuu. Tekee mieli tehdä täydellisiä.
‒ Intuitiivisesti vaan, Mort kehottaa ja painottaa mielikuvituksen vapaata käyttöä.
Ympyrän keskelle saa piirtää itseään miellyttäviä symboleita mikäli mieli tekee. Piirrän sydänchakran Yam-tavun. Se saa muistuttaa pimeinä syysiltoina olennaisesta.
Mort ohjeistaa, että värittää saa ennen tai jälkeen ääriviivojen tussaamisen. Miten tähänkin tarvitaan rohkaisua? Pilalle menemisen pelko kertoo enemmän mielen rajoista ja asennoitumisesta kuin mistään muusta. Yritän jälleen keskitttyä. Missä olikaan virtaus?
Värit valitaan intuitiivisesti. Halutessaan mandalan värittäjä voi käyttää vastavärejä tai liukuvia värejä. Mandalastani tulee ‒ no, aika vihreä. Kun katselen sitä viikon kuluttua kotisohvalta, mieli selkeytyy. Välittääkö mandala todella harmoniaa?
Ainakin se muistuttaa flowsta ja keskittymisestä. Siitä, miten kivaa oli leikkiä, olla luvan kanssa intuitiivinen. Aivan kuten joogamatolta, myös mandalan vaikutukset tuntuvat leviävän ”harjoitushetkestä” arkeen.
