Yksi itsetutkiskelun hauskimpia puolia on se, että toisinaan todellisuus tuntuu kiepahtavan kokonaiset 180 astetta takavasempaan. Se mikä vielä eilen oli totta, saattaa tänään osoittautua hassuksi ajatukseksi.
Asia johon törmäämme tutkiskelun ja kehittymisen lomassa, yhtälailla kun arjen haasteita selättäessämme, ovat defenssit, eli psyykkiset puolustusmekanismimme.
Defenssit ovat mekanismi jolla piilotamme itseämme ja elämää itseltämme. Defenssien järjestelmää kutsutaan henkisessä yleiskielessä egoksi (eri kuin psykologian käsite egosta), mutta vältän sanan käyttöä tässä johtuen sen sisältämästä negatiivisesta latauksesta. Kyse on asioista joiden tarkoitus on suojella meitä. Mutta mikä on tämän suojelun hinta?
Mitä ovat defenssit?
Defenssien avulla ihminen säätelee mielentilaansa ja käyttäytymistään ylläpitääkseen psyykkistä tasapainoaan. Pääasiassa defenssit ovat tiedostamattomia.
Defenssejä on olemassa lukuisia mutta tunnetuimpien joukossa ovat:
- projektio/sijoittaminen, eli itsessä tapahtuvien prosessien heijastaminen itsen ulkopuolelle. Emme esimerkiksi suostu tiedostamaan meissä olevaa vihaa ja sijoitamme vihan ulkopuolelle –> koemme muiden vihaavan meitä.
- introjektio/sisällytys, eli ulkopuolella tai toisessa tapahtuvien prosessien siirtäminen itseen. Emme vaikkapa suostu näkemään toisen tekemää pahaa –> syy pahaan on minussa.
- reppressio/torjunta, eli sisäisten tapahtumien painaminen tiedostamattomaan. Painamme esimerkiksi kivuliaita muistoja pois tietoisuudestamme.
- kieltäminen, ilmenee esimerkiksi silloin kun tupakoitsija kieltää tietoisuuteen nousevat merkit tupakoinnin haitallisuudesta.
- dissosiaatio, eli asioiden tai kokemusten irroittaminen toisistaan. On assosiaation vastakohta ja ilmenee muunmuassa siten, että jokin meille tapahtuva kokemus tuntuu siltä kuin se tapahtuisi jollekin toiselle –> se irroitetaan meistä itsestämme.
- regressio/taantuminen, on stressitilanteessa tapahtuva aiemmalle kehitysasteelle taantuminen. Aikuinen voi esimerkiksi stressitilanteessa irtaantua vastuusta ja taantua teini-ikäiselle kuuluvaan toimintaan.
- kohteensiirto, siirrämme reaktiomme alkuperäisestä kohteesta toiseen. Esimerkiksi työpaikalla syntyneet tunteet voidaan purkaa kotona puolisoon.
- rationalisaatio, eli sisäistä jännitettä, esimerkiksi pelkoa aiheuttavien tapahtumien järkeily ja selittely. Saatamme esimerkiksi selitellä omaa käytöstämme sen sijaan, että tuntisimme ja kokisimme sen mitä tapahtuu.
- reaktionmuodostus/vastareaktio, tilanteeseen reagoidaan täysin vastakkaisella tunteella jolloin jännitys kanavoituu ulos ilman sen suoraa kokemista. Esimerkiksi kipua aiheuttavaan tilanteeseen reagoidaan nauramalla.
- sublimaatio, sisäinen impulssi täytetään toisella, sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Väkivaltaiset impulssit voidaan sublimoida pelaamalla väkivaltaisia pelejä tai kolmannen osapuolen herättämä seksuaalinen halu kohdistaa puolisoon.
Käsite defensseistä on alunperin Freudin synnyttämä, mutta työtä ovat jatkaneet hänen jälkeensä monet. Defenssit jaetaan usein erilaisiin ryhmiin ja yksi tunnetuimmista jaoitteluista on George Vaillant:n jako jonka näet alla.
- Psykoottiset ja patologiset puolusmekanismit. Kertovat voimakkaasta tarpeesta vääristää todellisuutta sellaiseksi, että sen aiheuttama ahdistus/jännite helpottaa. Mahdollistavat sen, että käyttäjä voi muokata ulkoista todellisuutta vastaamaan omaa ahdistuksen vähenemisen tarvetta. Mm. kieltäminen ja harhat voidaan lukea tähän ryhmään.
- Neuroottiset. Tilanteet havaitaan realistisemmin mutta niiden merkitystä muutetaan voimakkaasti. Voivat tarjota lyhytaikaisia hyötyjä mutta jatkuessaan vaikeuttavat henkilön elämää vahvasti. Mm. repressio kuuluu tähän ryhmään.
- Kypsymättömät. Auttavat ihmistä säätelemään ympäristön ja ihmisten aiheuttamaa ahdistusta. Vaikeuttavat jatkuessaan mm. ihmissuhteita. Mm. projektio ja kohteensiirto kuuluvat tähän ryhmään.
- Kehittyneet. Auttavat ihmistä selviytymään ja kanavoimaan sisäisten konfliktien aiheuttamia tunteita. Kehittyneisiin luetaan mm. huumori ja sublimaatio
Neljännen ryhmän defenssejä pidetään usein hyvinä. Jopa kehittyneiden defenssien tehtävä on silti siirtää todellisuuden kohtaamista ja konfliktien ratkaisua.
Miellämme puolustuskeinot helposti asioksi jotka koskevat psyykkisesti haastavassa tilanteessa olevia. Ensimmäistä ryhmää lukuunottamatta defenssit ovat kuitenkin osa jokaisen ihmisen arkea. Näkökulmasta riippuen, todellisuutemme värittyy hieman tai täysin erilaisten puolustusmekanismien tuloksena.
Olemisen ja psykologian rajapinnassa toimivien henkilöiden toimesta on jo pitkään esitetty näkemyksiä sen puolesta, että minäkuvammekin olisi meitä todellisuudelta suojaava ja samalla meidät siitä irroittava defenssi.
Defenssit porttina itsemme luokse
Haluan huomauttaa, että aihe on äärimmäisen moniulotteinen ja olen pyrkinyt tuomaan sitä esille syvyydellä jolla se palvelisi ajatusten herättäjänä.
Työssäni erilaisilla kursseilla ja ihmisiä mentoroidessa defenssit ovat keskeinen asia. Hyvästä tarkoitusperästään huolimatta ne estävät meitä löytämästä syvästi merkityksellisten kokemusten, tunteiden ja osiemme äärelle. Juuri niiden osien jotka kaipaavat rakkauttamme. Niitä joissa olemme herkimmillämme.
Väliaikaisesti käytettyinä defenssit voivat palvella meitä. Pitkäaikaisessa käytössä ne aiheuttavat häiriöitä elämäämme.
Positiivista on se, että olemalla oikealla tavalla jännitteille joita välttelemme, pystymme löytämään niiden alkuperäisten kokemusten äärelle joita välttelemme. Tämän seurauksena näiden lapsenomaisten rakenteidemme on mahdollista “kasvaa aikuisiksi”.
Oma kokemukseni on, että tämä työskentely ei ole helppoa, mutta mahdollista ja palkitsevaa.
Harjoitus
Jännitteet pystytään tietoisesti läsnäolemalla paikantamaan kehollisina aistimuksina ja/tai tunteina. Tällaisten psykofyysisten ilmiöiden kanssa on joskus helpompaa työskennellä keskittyen niiden keholliseen vastineeseen, silloin ne ovat paremmin “kosketeltavissa”.
Voit tehdä alla olevan harjoituksen joko tuntiessasi voimakasta jännitystä (mikä tahansa negatiivinen tunnetila aiheuttaa voimakasta jännittymistä) tai sillon kun on sinulle sopiva hetki. Kyseessä on varsin tavallinen tietoisen läsnäolon harjoite jossa lisäksi keskitytään antamaan keskittynyttä huomiota sillä mitä havaitaan.
Rauhoitu istumaan mukavaan ja suoraan asentoon. Anna hengityksesi tasaantua ja päästä irti sen hallitsemisesta. Vie huomiosi hengitykseen ja seuraa sitä viidentoista sisään sekä uloshengityksen verran. Aisti miten ilma kulkee sieraimistasi sisään ja ulos. Kun sinulla on rauhallinen olo, anna huomiosi laajentua kattamaan koko kehosi.
Tiedosta kehossasi oleva jännitys. Kun jokin jännitys nousee esille muita selkeämmin, anna sille kaikki huomiosi. Hengitä jännitykseen, antaen sille tilaa ja huomiota. Anna sen kasvaa ja anna tämän kehollisen tuntemuksen voimistua.
Tarkkaile hyväksyen kehosi ja mielesi tapahtumia. Jos jokin tuntemuksissasi muuttuu, anna myös näille kokemuksille huomiosi. Jatka tätä huomion antamista siihen saakka kunnes jokin tuntemus lopulta sulaa ja sen tilalle laskeutuu tuntemus täyteydestä, lämmöstä tai pehmeydestä.
Lyhyesti: rentoudu, käännä huomio omaan kehoosi, paikanna siellä oleva jännite ja anna kaikki huomiosi tälle jännitteelle.
Huomio: mikäli tällainen työskentely ei ole sinulle tuttua, suosittelen ammattilaisen tukea, etenkin voimakkaita sisäisiä konflikteja kohdatessasi.
Kysymyksiä
- voisitko vaikuttaa elämääsi tutkimalla näitä defenssejä itsessä tai muissa?
- mitkä defenssit ovat liittyneet elämässäsi viime aikana olleisiin konflikteihin?
- haluaisitko antaa todellisuudelle lisää tilaa sinun elämässäsi?
- kuulisitko mielelläsi lisää näistä defensseistä? Mikäli vastaat kyllä, kerro mistä haluaisit kuulla lisää Hidasta Elämää facebook- sivulla tai lähettämällä postia aarolof@me.com osoitteeseen.
Summa summarum
Defenssien tarkoitus on luoda miellyttävämpi kokemus elämästä ja ne ovat tärkeä osa elämäämme. Hyvää tarkoittavan mekanismin hintana voi kuitenkin olla se, että menetämme yhteyden itseemme, todellisuuteen ja toisiin ihmisiin.
Samalla ne toimivat porttina takaisin itsemme, todellisuuden ja toisten ihmisten luokse.
sydämellä, aaro
