Lähdetkö aamulla humalassa töihin? Jos nukuit huonosti tai yö meni tuskaillessa, lähdet kyllä. Jos valvoit kokonaan, olisi parasta jäädä kotiin. Työpäivä menee harakoille. Sen jokainen, ainakin pienten lasten äitinä öitään valvonut, tunnistaa. Muisti pätkii ja pää tuntuu siivilältä. Koko olemus on tokkurainen. Kroppa janoaa lisää stimulanttia, ja kahvia kuluu vähän liiankin tiheään tahtiin.
Nukkumatti on hukassa tosi monella suomalaisella. Meillä on miljoona unetonta ja lisäksi koko joukko huonosti nukkuvia. Levoton ja uneton yö tekee päästä sumuisen ja muistista takkuilevan. Keskittymis- ja havaintokyky ovat heikoilla ja pinnakin kiristyy. Olo on todella kuin promillen humalassa. Syynä tähän on, etteivät aivot ole saaneet tehdä elintärkeitä putsaus-, järjestely- ja roinanraivaustöitään.
Kunnon uni vahvistaa immuniteettia ja auttaa meitä taistelussa virushyökkäyksiä vastaan.
Toimittajana selviän vielä suhteellisen kunniakkaasti töistäni tokkurassakin, mutta yhteiskunnassamme on monia aloja, joilla päihtyneenä työskenteleminen voi aiheuttaa suoranaisen työturvallisuusriskin. Miltä sinusta tuntuisi mennä leikkaukseen, jossa kirurgi tekisi töitään päissään? Tai poliisi, tai bussinkuljettaja tai satojen ihmisten hengestä vastaava lentokapteeni? Ahdistaa ainakin minua – ja havahduttaa.
Terveystietoinen ihminen välttää teollista ruokaa ja suosii villiä ja luomua. Hän liikkuu ja hoitaa terveyttään, mutta unohtaa usein laadukkaan unen merkityksen. Laadukas uni on kuitenkin elintärkeää aivojemme kannalta. Kun nukumme, aivomme ahkeroivat. Siellä siivotaan psyykeä, siellä järjestellään opittuja asioita pitkäkestoiseen muistiin. Siellä käsitellään tunteita ja tapahtumia sekä heitetään kylmästi tyhjänpäiväistä roinaa roskiin. Syvää unta tarvitaan siksi, että aivot latautuvat ja täydentävät energiavarastojaan. Kunnon uni vahvistaa myös immuniteettia ja auttaa meitä taistelussa virushyökkäyksiä vastaan.
Monet toimivat käytännöt syntyvät omista kokemuksista. Kun oivalsin kännykkäsäteilyn ja yöunen häiriintymisen yhteyden, ryhdyin muuttamaan omia arkisia käytäntöjäni. Ensimmäisenä karsintalistalle joutuivat illan kännykkäpuhelut, jotta nukkuisin levollisemmin ja paremmin.
Tiesitkö sinä, että jos puhut illalla yhdeksän jälkeen pitkän kännykkäpuhelun, sen vaikutus yöuneen on samanlainen kuin jos joisit ison mukillisen todella tujua kahvia? Aivot, joissa yhteydenpito hermosolujen välillä kulkee sähkön ja välittäjäaineiden välityksellä, joutuvat kännykkäsäteilylle alttiiksi. Sveitsiläistutkimuksen mukaan kännykän säteilyvaikutus säilyy useita tunteja ja häiritsee unta.
On paradoksaalista, että vältämme illalla kahvittelua, jotta saisimme unta ja nukkuisimme paremmin. Silti petikaverimme tyynyn alla tai yöpöydän päällä on virta päällä oleva puhelin, joka aina tukiasemaa hakiessaan vaikuttaa aivoihimme ja estää meitä nukkumasta hyvää ja hoitavaa unta. Jo pelkällä puhelimen virran sulkemisella unen laatu muuttuu radikaalisti paremmaksi ja hoitavammaksi.
Haastan sinut kännykkäkatkaisuhoitoon. Sulje viikon ajan kännykkä iltaisin viimeistään yhdeksän maissa ja vältä myös netissä roikkumista. Täytä illan tunnit liikunnalla, läheisyydellä ja silmitysten kohtaamisilla. Tai jos olet päivisin yltiösosiaalinen puhuva pää, ole rauhassa ja lue kirjaa tai kuuntele musiikkia.
Seuraa yöuntasi testijakson aikana. Nukutko paremmin ja syvemmin, heräiletkö vähemmän? Tuntuuko olo aamulla levänneeltä ja tasapainoisemmalta?
Pysähdy aivojesi hyvinvoinnin äärelle. Päästä pääsi öisin huoltamolle. Eihän autokaan kulje nikottelematta ilman säännöllistä huoltoa, öljyä ja polttoainetta. Virta pois ja autuaita unia!
PS. Muistathan jatkossa katkaista virrat myös tietokoneesta ja modeemista.
Kuva: Erkki Makkonen
