salaatti1

Mitä myyttejä sinä elät todeksi?

Tämä kirjoitus tarkastelee hyvinvointiin liittyviä myyttejä ja haastaa ajattelemaan iltapäivälehtien ulkopuolelle. Tervetuloa matkalle.

Rasvattomuus

Ehkä suurin myytti, mitä tähän yhteiskuntaan on upotettu, on vähärasvaisuus/rasvattomuus. Edelleen moni pistää kauppaostoksilla etusijalle ”vähärasvaisuuden”, jonka varjolla mainostetaan erittäin käsiteltyjä tuotteita, joita yleensä ei ole ollut koskaan ihmiskunnan historiassa mahdollisuus nauttia sellaisenaan. Tämä ei ole pelkästään tuonut rahaa tuotteiden kehittäjille ja markkinoijille, vaan myös erittäin paljon terveyshaasteita ihmiskeholle. Tänä päivänä useat ovat kuulleet jo rasvojen merkittävyydestä. Mutta markkinointi on vahvaa ja edelleen monet valitsevat rasvattomia tuotteita, kuvitellessaan tekevän terveysvalinnan. Monet jopa yrittävät laihduttaa poistamalla rasvan yhtälöstä.

Rasvaa tarvitaan hormonaalisiin toimintoihin. Näin ollen rasvan poistaminen ruokavaliosta, voi pistää kehon hormonitoiminnat epätasapainoon ja johtaa mm. painon nousuun. Rasvattomien tuotteiden sokeriannokset ovat yleensä myös suuria, joten keho saa paljon tyhjää tavaraa, josta se ei voi juuri mitään hyödyllistä rakentaa. Ainoa kasaava toiminto tulee sitten ylimääräiseksi rasvakudokseksi, jonka keho sokereista muodostaa.

Rasvattomat tuotteet jättävät myös yleensä kehon nälkäiseksi, tyydyttymättömäksi, jopa ärtyneeksi. Kehon tyytyväisyysmekanismi toimii parhaiten rasvojen kautta, jotka antavat signaalia lopettaa syömisen, jättäen tyytyväisen olon. Ilman rasvoja tämä toiminto ei toteudu. Nälkä, jatkuva syöminen on lopputuloksena.

Kalorimyytti

Monet laskevat edelleen vielä kaloreitakin, odottaen sen tuovan järjestyksen ja hallinnan omaan kehonkoostumukseen. Kuitenkin tiedetään, että kalorit eivät ole tasa-arvoisia vaikutuksiltaan esimerkiksi insuliinin tuotantoon. Jos otat kalorisi hiilihydraateista, sen vaikutus on erilainen kuin rasvoista tai proteiineista. Kalorin laskijat tuijottavat yhtä ainoaa numeroa ja unohtavat kokonaisuuden: miten ravinto vaikuttaa kehoomme, mieleemme ja syvimpään olemukseemme. Tämä on lähinnä harhaanjohtavan markkinoinnin ja tiedotuksen ansiota.

Kaloreita tärkempää on ruuan vaikutus hormoneihin, insuliiniin (joka on myös hormoni), välittäjäaineisiin, verensokeriin, mielialaan ja aineenvaihduntaan. Panosta laadukkaisisiin ravintotiheisiin ruokiin ja skippaa kaloreiden laskeminen kokonaan. Ehkä huonoimpia neuvoja, mitä ”ekspertit” ovat antaneet, on syödä vähemmän ja liikkua enemmän. Mitä vähemmän syömme, sitä enemmän keho saa signaalia VARASTOIDA rasvaa, jotta se selviää ”vähäruokaisesta kaudesta”. Tämä biologinen pohjapiirros on hyvä pitää mielessä, koska se on auttanut meitä selviämään vuosituhansien ajan.

Mitä vähemmän siis syömme, sitä enemmän keho on säästöliekillä, mikä ei ole toivottavaa esim. painonpudotuksessa tai urheilullisessa mielessä. Tähän yhdistettynä lisääntynyt liikunta, joka on keholle stressitila, ja lopputuloksena voidaan saada pahimmillaan aikaan todella haastava tila elimistölle. Syö nälkääsi aitoja makuja, ravinnollisesti ylivoimaisia raskaansarjan mestareita.

Kolesterolimyytti

Monet pelkäävät rasvan lisäksi myös ruoasta saatavaa kolesterolia. 1990-luvulla kehitetty hypoteesi (valistunut arvaus), jonka mukaan kolesterolia syömällä nostat omia kolesteroliarvojasi, on todistettu monta kertaa jo epätarkaksi määritelmäksi. Mitä enemmän syöt kolesterolia, sitä vähemmän terve kehosi sitä tuottaa. Mitä vähemmän kolesterolia syöt, sitä enemmän terve kehosi sitä tuottaa. Miksi yleensäkin pelkäämme kolesterolia on erittäin jännä kysymys, kolesterolin ollessa monien hormoneidemme rakennusaine. Monet tuijottavat myös LDL-kolesterolia, unohtaen sen tärkeyden kehon sisäisissä prosesseissa. Huomattavasti järkevämpää olisi kurkata verensokeria ja triglyseriditasoja ja huolehtia kehon suoja-aineista, jotka pitävät sisäiset öljymme kunnossa. Ehkäpä tulevaisuudessa opimme, että nekään eivät ole pääosassa, mutta tällä erää, ne ovat hyvä lähtöpaikka.

Suolamyytti

Vähennä suolansaantisi minimiin, jopa poista se ruokavaliosta. Tämä kehoitus ei juuri perustu kehollisiin tarpeisiin. Mitä enemmän hikoilet, sitä enemmän tarvitset suola/vesi -yhdistelmää kehoosi. Myös jos syöt paljon proteiinia, on tärkeää nostaa suolan saantiasi! Panosta ennenkaikkea puhdistamattomaan suolaan, esimerkiksi puhdistamattomaan merisuolaan, jossa on väri, ravinteet ja pienmineraalit vielä paikallaan.

Hedelmämyytti

Tämä on erikoinen myytti ja vaatii hieman pohjustusta. Vaikkakin hedelmissä on PALJON hyviä asioita, enempi ei silti välttämättä ole parempi. Ihmiset, joiden tarkoitus on pudottaa painoa, eivät hyödy lisääntyneestä hedelmien syönnistä, niiden sisältämien sokerien vuoksi. Kyllä, hedelmien sokeri käsitellään kehon sisäisesti sokereina (vaikkakin hedelmät sisältävät myös paljon muita hyviä asioita) ja näin ollen hedelmät vaikuttavat mm. verensokeriisi.

Hedelmät ovat myös suurimmaksi osaksi ihmisen jalostamia lajikkeita, joissa kitkeryyttä, kuitupitoisuutta ja lääkinnällisyyttä on vähennetty, samaan aikaan kun sokereiden (makeus) osuutta on lisätty. Jos tarkotuksesi on tasapainottaa verensokeriasi, tai pudottaa painoa, niin vaihda hedelmät mieluummin kotimaisiin marjoihin, jotka omaavat edelleen alkuperäisen muotonsa ja geneettisen perimänsä. Kehosi hyräilee tästä muutoksesta. Jos välttämättä haluat nauttia hedelmiä, niin panosta mm. rasvaiseen avokadoon tai puhdistaviin sitrushedelmiin, kuten sitruunaan.

Monet ajattelevat, että luonnollinen ihmisen ruokavalio koostuisi hedelmistä. Tietyn ääriryhmän mukaan, pelkästään hedelmistä. Silloin unohdetaan yksi perustavanlaatuinen asia; hedelmät ovat suurimmaksi osaksi ihmisen muodostamia lajikkeita, eivät sellaisia joita löytyy luonnosta villinä ja vapaana. Alkuperäiset hedelmät ovat olleet kitkeriä, kovia sulatettavaksi ja täynnä siemeniä olevia vähäsokerisia / täynnä lääkinnällisiä aineita sisältäviä lajeja. Täysin päinvastaisia kuin ne, mitä me pidämme tässä hetkessä hedelminä.

Viljamyytti

Vaikkakin en itse usko täysin yhden ruoka-aineen täydelliseen demonisointiin ja paheksuntaan, on kuitenkin pyrittävä olemaan mahdollisimman rehellinen jokaisen ruoka-aineen kohdalla. Viljat ovat varmasti yksi haasteellisimpia ihmisten uskomusmaailmassa. Monet ovat kuulleet jo pitkään, kuinka kokojyvätuotteet ovat parempia, kuin valkaistut viljat. Mutta kuinka paljon parempia ne oikeastaan ovatkaan?

Ensinnäkin on hyvä ymmärtää, että emme pysty syömään viljoja sellaisenaan. Ne vaativat käsittelyä, ennenkuin pystymme niitä edes jollain tasolla sulattamaan. Jokainen kaupasta löytyvä kokojyvätuote on jo käsitelty jollain tasolla. Toiseksi kuidut, joita mainostetaan kokojyvätuotteissa, ovat sulamatonta kuitua. Tämä on eri asia, kuin esim. marjojen vesiliukoiset kuidut. Myös kuitujen määrä ei edes ole mitenkään järin korkea. Kaikessa kokonaisessa muodossa olevassa ravinnossa on kuituja jäljellä.

Emme jää mistään paitsi vaikka jättäisimme viljat ravinnostamme pois. Myös gluteeni on haastava osa viljoja, monien reagoidessa niihin heikentyneellä suoliston toiminnalla, joka voi aiheuttaa kipuja, sairaustiloja ja heikentynyttä vastustuskykyä. Sitten on vielä viljojen vaikutus verensokeriin, niiden nostaessa kehon verensokeria kohtuullisen nopeasti.

Tarkoittaako tämä sitä, että emme koskaan saisi syödä mitään viljoja? Ei välttämättä. Yksi asia, mitä jokainen voi kokeilla, on olla vähintään kuukausi ilman viljoja, jonka jälkeen voi kokeilla gluteenittomia vaihtoehtoja kuten tattaria, kvinoaa tai hirssiä. Myös speltti näyttäisi toimivan monella, vaikka se sisältää jonkin verran gluteenia. Tai sitten voit jättää kaikki viljat ikuisiksi ajoiksi, korvaten ne runsaalla kasvisten määrällä, laadukkaalla proteiinilla ja rasvanlähteillä. Älä usko mitään, kokeile ja testaa kehosi viisaus itse.

Proteiinimyytti?

Liika proteiini satuttaa munuaisia?

Vuosien varrella, tehtyäni työtä ravinnon ja liikkeen parissa, olen törmännyt tähän jatkuvasti. Vaikkakin tätä myyttiä toitotetaan, on kohtuullisen haastavaa löytää sanomiselle todisteita. Samaan hengenvetoon on sanottava, että mikäli kärsit munuaissairauksista, silloin on syytä olla tarkkana. Mutta eihän liikkuminenkaan täysillä ole suositeltavaa sairaanakaan, tai silloin jos olet katkaissut jalan viime viikon treeneissä. Samoin myös proteiinissa, puhumme tässä yhteydessä terveistä yksilöistä (joita ei tietyn määritelmän mukaan ehkä meidän yhteiskunnasta enää löydykään. Mutta se on toinen tarina se.). Mikäli sinulla ei ole munuaissairautta, voit nauttia laadukkaita proteiinin lähteitä kohtuullisen turvallisesti.

Dieettimyytti

Yhden näkemyksen mukaan 95% ihmisistä, jotka ovat dieetillä, saavat painonsa takaisin vuoden sisään. Ei hirveän lohdullista, mutta silti ihmiset hakevat ihmepilleriä, punaista taikasauvaa tai kaiken parantavaa yrttiä/ruokaa/tuotetta, jolla saisivat painonsa ja sitä kautta elämäsä jotenkin hallintaansa. Tämä ei ole älyttömän kannattavaa, ainakaan tulosten suhteen. On erikoista, että 33 miljardin diettimarkkinat eivät herätä ihmisten kysymyksiä diettien toimivuudesta. Dieetit eivät luo pitkäkantoisia tuloksia, vaan keskittyvät hetkellisiin tuloksiin, jotka siis saadaan jossain vaiheessa lähes aina takaisin. Tämä on kannattavaa bisnestä.

Biologisesti tarkasteltuna dieetti hidastaa painonpudotusta. Dieettiä voidaan verrata stressireaktioon keholle, jossa se joutuu tuottamaan korkeita kortisooli ja adrenaliinitasoja (stressihormoneita). Mitä enemmän näitä stressireaktioita kehossa on, sitä vaikeampaa painonpudotus on.

Mentaalisesti tarkasteltuna dietit ovat ulkoisia muutoksia, jotka eivät vielä riitä muuttamaan meidän sisäistä maailmaamme. Syvällä pinnan alla piilevät uskomukset, toimintatavat ja näkemykset maailmasta eivät muutu, vaikka vaihtaisimme sata kertaa dieetistä toiseen. Pitkällä aikavälillä sillä on paljon merkitystä, miksi syömme, miten syömme ja millä motiiveilla teemme niitä asioita, joita toteutamme elämässämme. Kestävät muutokset saadaan muuttamalla sisäistä maailmaa, ulkoisen maailman kanssa yhteistyössä. Tuomalla tietoisuutta omiin valintoihisi, pääsemme polullamme mukavasti kohti alati laajenevaa rehellisyyttä itseämme ja ulkoista maailmaa kohtaan.

Henkisesti tarkasteltuna nähdään helposti, että dieetit ovat kiristämistä, jonkin asian puuttumista elämästämme. Jokainen, joka on joskus yrittänyt kiristää ja minimoida elämänsä perusasioita, voi helposti samaistua siihen, että se ei ole hauskaa. Vaikkakin näen, että meillä on tärkeää kasvun kannalta tehdä asioita, jotka ovat haastavia, en kuitenkaan näe ilon puuttumista millään tavoin edistävän omia tavoitteitamme. Jokainen liike mitä teemme tulisi tuottaa lisää iloa, joka motivoi yleensäkin meitä tekemään enemmän noita asioita. Ilon ympyrä ja kierre on vaan lisää iloa tuova asia. Sama homma on myös toisinpäin. Kiristäminen tuo epämiellyttävyyttä, mikä tuo lisää kiristämistä, mikä luo edetessään ahdistusta. Lapsikin liikkuu mieluummin omalla tavallaan, kuin käskettynä juosta ja punnertaa aikuisen tavoin. Me ollaan edelleen lapsia, joiden ilo ei ole hävinnyt vielä minnekään.

Näiden ja monien muiden esimerkkien tavoin, en usko että myytit palvelevat meitä millään tasolla. Voimme lähteä kysymään enemmän kysymyksiä, ennenkaikkea laadukkaita kysymyksiä omista uskomuksistamme ja siitä mistä ne kumpuavat. Todellinen vapaus tulee vasta silloin, kun itse päätämme omasta kehostamme ja niistä ärsykkeistä, joita todella haluamme itsemme altistaa.

Toivottavasti näistä ajatuksista oli jotain sinua puhuttelevaa. Joka tapauksessa, kiitän sinua siitä, että käytit aikasi kanssani tämän pienen hetken. Jatketaan itsemme vapauttamista, jotta pystymme olemaan rakkaimmille enemmän oma itsemme.

Mitä mieltä olet? Herättikö kirjoitus sinussa ajatuksia?
Allekirjoittanut luennoi näistäkin teemoista parhaillaan ympäri Suomea ja mieluusti tekee yhteistyötä myös Hidasta Elämää lukijoiden kanssa. Jos kirjoitukseni herättävät sinussa ajatuksia ja haluaisit tehtä yhteistyötä kanssani, niin ole rohkeasti yhteydessä!


Kuvat: Ulla Maija Takkunen / www.teemusyrjala.com

Kurkkaa myös radiohaastatteluni Sami Sundvikin kanssa, jossa käsittelemimme myös ylläolevia teemoja: