Saatamme selata tietokoneelta uutisia, katsoa TV:tä, näpytellä viestejä ja viettää aikaa somessa samaan aikaan työtä tehdessä, lapsia hoitaessa, kävellessä, kavereiden seurassa, neuvotteluissa ja jopa autoa ajaessa.
Voimmeko oikeasti multitaskata? Ehkä hiukan, mutta meillä ei ole kykyä keskittyä tehokkaasti moneen vaativaan asiaan samanaikaisesti. Tutkija Etienne Koechlin mukaan ihmisen keskittyessä yhteen haasteeseen, molemmat aivolohkot keskittyvät sen hetkiseen tehtävään.
Kun työn alla on kaksi tehtävää, tapahtuu aivolohkojen välillä jakautumista niin, että toinen aivopuolisko keskittyy enemmän toiseen ja toinen toiseen tehtävään. Kun lisäämme vielä kolmannen haasteen mukaan, hajoaa aivojen kapasiteetti suoriutua tehtävistä mallikkaasti. Vaikka asioita olisi vain kaksi, on todennäköistä, että toisen asian suorittaminen heikkenee. Hyvänä esimerkkinä tästä on puhelimeen puhuminen samanaikaisesti autoa ajaessa. Tämä nostaa kolaririskiä 4-6 kertaiseksi. Multitaskaus voi siis olla aika kohtalokastakin.
Miksi teemme näin? Yhtenä syynä saattaa olla illuusio siitä, että asiat edistyvät nopeammin ja tehokkaammin. Toisinaan taas teemme multitaskausta aivan huomaamattamme. Hyvänä esimerkkinä tästä on James Gibsin ja Adam Braselin tekemä tutkimus, jossa seurattiin kuinka monta kertaa katse siirtyy samassa tilassa olevan tietokoneen ja television välillä, kun kumpaakin sai käyttää vapaasti. Alle 30 minuutissa katse vaihtui TV:n ja tietokoneen välillä keskimäärin huimat 120 kertaa. Koehenkilöt arvioivat määrän olleen vain noin 14 kertaa.
“DOPAMIINI ON NIIN SANOTTU “MÄ HALUAN TÄTÄ LISÄÄ ” -VÄLITTÄJÄAINE”
Ehkä myös aivokemiamme ja aivojen kiinnostus uusia kokemuksia kohtaan saattavat luoda herkkyyttä multitaskaukselle. Kun koemme jonkin uuden tapahtuman, vapautuu aivoissamme dopamiinia. Koska dopamiini on myös niin sanottu “mä haluan tätä lisää” -välittäjäaine, voi se saada meidät kerta toisensa jälkeen tekemään ja haluamaan asioita, joka antavat meille uusia kokemuksia. Näitä kokemuksia voivat olla vaikka Facebookin tai Twitterin jatkuvasti uusiutuvat viestit.
Mikäli olet pyrkimässä eroon tälläisesta tehtävien moniajosta, ei stressi ainakaan auta. Stressi nimittäin muuttaa silmiesi yläpuolella sijaitsevan etuaivolohkon (PFC) toimintaa, joka toimii osana tietoista tahdonvoimaasi. Ilman stressiä ja hyvin toimiessaan PFC esimerkiksi auttaa sinua kehumaan anoppilassa ruokaa parhaimmaksi koskaan, vaikka olisit sisimmässäsi eri mieltä. Kovan stressin alaisena tilanne voisi olla toisenlainen. Stressin heikentäessä tahdonvoimaasi voi se lisätä impulsiivisempaa käytöstä ja impulsiivinen käytös taas altistaa multitaskaukselle.
“MITÄ ENEMMÄN MULTITASKAAT, SITÄ TEHOTTOMAMMAKSI JA HUONOMMAKSI MULTITASKAAJAKSI TODENNÄKÖISESTI TULET.”
Tehokkuus heikkenee. Vaikka monen asian samanaikainen tekeminen voi tuntua tehokkaalle, ei se sitä kuitenkaan ole. On huomattu, että multitaskaus voi vähentää työtehokkuutta huomattavastikin. Professori Gloria Markin mukaan noin 20% tietotyöläisistä ei palaa keskeytettyyn alkuperäiseen työhän samana päivänä. Ja niiltäkin, jotka palaavat keskeytettyyn työhön voi tähän mennä aikaa huimat 25 minuuttia.
Stanfordin yliopiston tutkimuksessa taas huomattiin, että mitä enemmän multitaskaat, sitä tehottomammaksi ja huonommaksi multitaskaajaksi todennäköisesti tulet. Mikäli tehtävien samanaikainen suorittamien on liian vaativaa, stressihormoni kortisolin määrä nousee ja keskittymiskyky sekä muisti heikkenevät samalla laskien työtehokkuutta.
Eikä monien asioiden näprääminen samanaikaisesti helpota oppimistakaan. Asioiden samanaikainen tekeminen voi muuttaa paikkaa mihin muistot tallentuvat ja häiritä oppimista, opitun tiedon käyttöä sekä sen palauttamista mieleen jatkossa. Ja niinkuin olet varmasti huomannut, henkisesti rankan päivän jälkeen myös fyysinen jaksamien heikkenee.
Jotain positiivista. Parkinsonin tautia sairastavilla vanhuksilla liikuntasuorituksen tehokkuus näytti parantuvan 25%, kun he suorittivat samanaikaisesti pyöräilyä ja helppoa kognitiivista tehtävää.
KUINKA TÄSTÄ ETEENPÄIN?
Voiko multitaskauksesta päästä eroon ja miten se onnistuu? Yksinkertaisuudessaan multitaskauksesta pääsee eroon keskittymällä vain yhteen asiaan kerrallaan, mutta alla vielä muutama vinkki sinulle.
- Tämä on oma suosikkini. Kun sinun tekee mieli tehdä monta asiaa kerralla tai tarkistaa taas puhelimesi, pysähdy ja mieti: “Tämä on minun mahdollisuuteni rentoutua.” Hengittele rauhallisesti syvään noin minuutin ajan.
- Kirjoita päivän päätteeksi kolme asiaa, joihin keskityt seuraavana päivänä. Listaa yksi isompi asia sekä yksi pienempi asia ja yksi sellainen asia, joka on eduksi terveydellesi.
- Tarkista some ja sähköposti vain kerran tai kaksi päivässä. Säädä puhelin niin, että viestit saapuvat äänettöminä ja etteivät ne näy ruudulla.
- Jos olet rohkea, poista puhelimesta “huviapplikaatiot”, joita käytät eniten.
- Jätä puhelin autoa ajessa takapenkille.
Toivottavasti teksti auttaa sinua vähentämään ylimääräistä multitauskausta. Haastan kaikki tekstin lukijat viikoksi mukaan vinkin numero yksi ohjeistuksen mukaan.
Liiku, Syö, Seurustele, Hymyile, Lepää – Toista!
-Kristian
