Miten traumaa voidaan hoitaa kosketuksen avulla? – Näin kosketus vaikuttaa trauma-aivoihin

Miten traumaa voidaan hoitaa kosketuksen avulla? Miten trauma vaikuttaa aivoihin? Mitä trauma-aivoissa tapahtuu ja miten kosketus vaikuttaa aivoihin? Traumaterapeutti vastaa.

Kirjoittaja Erika Louhivuori on Trauma Discharge -terapeutti, eli kehollinen traumaterapeutti, joka auttaa vastaanotollaan Helsingissä hermoston ja trauman kanssa kamppailevia asiakkaita. Erika kouluttaa alalle myös muita ammattilaisia ja pitää vireystilan säätelyyn liittyen verkkokursseja ja workshoppeja.

Tänä päivänä somaattisten menetelmien hyödyntäminen trauman hoidossa alkaa olla arkipäivää. Itse asiassa suurin osa maailman trauma-asiantuntijoista suosittelevat somaattista, eli kehollista, hoitoa perinteisen psykoterapian rinnalle. Myös kosketusta pystytään hyödyntämään trauman hoidossa.

Tieteellinen selitys siitä, miten traumaa voidaan parantaa kosketuksen avulla, liittyy mantelitumakkeeseen, eli meidän aivojen hälytyskeskukseen, ja siihen liittyviin muutoksiin traumaattisten tapahtumien yhteydessä.

 

Miten trauma vaikuttaa aivoihin ja hermostoon?

Normaalin vaaratilanteen sattuessa AMPA- reseptorit, mantelitumakkeen pinnassa löytyvät hermosolut stimuloituu, eli nousee pystyyn. Sitten kun uhka on ohi reseptorit uppoaa takaisin hermoseinämään normaaliin lepotilaansa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jos kyseessä on riittävän voimakas tai tarpeeksi usein toistuva trauma AMPA-reseptorit jäävät kuitenkin pystyyn, eli ne ei palaakaan takaisin hermoseinämään. Kemiallisella tasolla fosforin määrä aivoissa lisääntyy voimakkaan tai toistuvan trauman yhteydessä, mikä ikään kuin “sementoi” nämä AMPA- reseptorit auki.

Toisin sanoen pysymme valppaana kaikesta sellaisesta, mikä saattaa muistuttaa alkuperäisestä traumasta tai ”triggeröidä” sen.

Traumaa voidaankin ajatella uhkareaktiona, joka ei ole saanut kulkea koko sykliään päätökseen. Se pysyy aktiivisena taustalla aiheuttaen ajatuksia, tunteita ja kehollisia vastineita, jotka olisivat sopusoinnussa uhan kanssa, vaikka sellaista ei todellisuudessa enää ole. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hermosto pysyy jatkuvassa ylivalppaustilassa, skannaten ympäristöä vaaran varalta.

Koska mantelitumake tallentaa traumaattisen tapahtuman emotionaalisen merkityksen aistinvaraisina osina, eli kuvina, tuoksuina, ääninä, makuina ja tuntemuksina, tarinan tai muiston sijaan, traumaa voi jälkeenpäin olla vaikeaa sanallistaa. Tästä syystä traumaa voikin olla helpompi lähteä hoitamaan kehollisin keinoin.

Trauma on siis hyvin vahvasti kehollinen, hermostollinen tila.

 

Miten traumaa voidaan hoitaa kosketuksen avulla ja miten kosketus vaikuttaa trauma-aivoihin?

Kosketuksen on tutkimuksissa todettu muodostavan kalsiumrikkaan ympäristön mantelitumakkeen sisälle, ja tämä kalsiumrikas ympäristö liuottaa “sementin”, mikä sitten mahdollistaa AMPA-reseptorien vetäytymisen takaisin normaaliin lepotilaan, eli mantelitumakkeen hermoseinämään.

Mikä tahansa kosketus ei kuitenkaan tässä toimi. Jotta kosketuksella olisi traumaa parantava vaikutus, sen on oltava turvallista, suostumuksellista ja traumatietoista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kosketuksen vastaanottajan on pystyttävä vaikuttamaan siihen, mihin ja miten häntä kosketetaan.

Mitä enemmän traumaa ihminen kantaa mukanaan, sitä enemmän päätäntävaltaa hänelle on annettava hoitojen suhteen, jotta ne olisi mahdollisimman tehokkaita. Lempeä, turvallinen kosketus on tähän omiaan ja tarjoaa uuden ulottuvuuden trauman somaattiseen hoitamiseen.

Kuuntele podcast-jakso kosketuksen vaikutuksesta mielenterveyteen:

Entä jos -podcast, jakso 9: Entä jos kosketus voisi hoitaa mielenterveyttä ja hyvinvointia?

Löydät tämän ja muut podcastit maksutta lataamalla Hidasta elämää -sovelluksen.