Teemme joka päivä paljon asioita ajattelematta sen kummemmin, miksi teemme niin. Jotkut näistä arjen automaatioista saavat olon ärtyneeksi ja elämän tuntumaan raskaalta, emmekä välttämättä huomaa itse, että näillä asioilla voi olla suora yhteys omaan oloon ja jaksamiseen.
Teemu Syrjälän uutuuskirja Paluu juurille – Tunneyhteydessä luontoon (Bazar 2024) antaa ajattelemisen aihetta kaikille meille, joiden elämää rytmittävät asiat vievät meitä poispäin siitä, mikä tekisi aidosti hyvää.
Tässä Teemun viisi huomiota siitä, millaiset arkiset asiat ja tavat voivat saada olon tuntumaan kurjalta, kiukkuiselta ja vetämättömältä.
1. Sisätiloissa oleskelu
Aloitamme aamut usein ruudulla ja päätämme illat ruutujen ääreen. Kun vietämme paljon aikaa sisätiloissa ruutujen ääressä, sillä voi olla suora vaikutus vuorokausirytmiimme ja siihen, kuinka energiseksi tunnemme olomme seuraavana aamuna. Jatkuva pieni ärtymys voi olla monelle tuttua.
Jo pienikin määrä valoa vaikuttaa sisäiseen kelloomme ja sitä kautta vuorokausirytmiimme. Kun altistumme luonnonvalolle aamulla, se kertoo aivoille, että on aika herätä ja aktivoida kehomme toimintaan. Toisaalta, kun altistumme liian paljon siniselle valolle illalla, esimerkiksi ruutujen kautta, se voi häiritä kehon luonnollista unirytmiä ja vaikeuttaa nukahtamista. Tämä voi johtaa unen laadun heikkenemiseen ja väsymykseen seuraavana päivänä.
Jos kulutamme suuren osan päivästä sisätiloissa ja kuljemme työmatkat autossa tai julkisissa kulkuneuvoissa, emme välttämättä saa tarpeeksi luonnonvaloa, mikä voi vaikuttaa unirytmiimme ja yleiseen hyvinvointiimme. Luonnonvaloa olisi tärkeää saada heti aamulla.
Vinkki: Vietä aamulla 5–15 minuuttia ulkona. Juo kahvit ulkona tai käy pienellä kävelyllä. Päivän aikana voit saada luonnonvaloa puhumalla työpuhelut ulkona kävellen, tai käväistä kaupassa auton sijaan pyörällä tai kävellen. Illalla kannattaa käydä ihmettelemässä iltavaloa, joka näin keväällä on upea.
2. Koko päivän kestävä kiire
Ihmisen aivot ovat tottuneet saamaan tilaa ja väljyyttä. Nyt täytämme jokaisen pienen hetken ärsykkeillä. Silloinkin kun olisi mahdollisuus kasata hetki ajatuksia ja latautua, esimerkiksi bussissa, tauoilla ja odottaessa, avaamme seuraavan informaation ja viihdykkeen ja näin pidämme itsemme koko päivän valmiustilassa. Sitten ihmettelemme, miksi meillä ei ole energiaa ja olemme kuormittuneita.
Voi olla vaikeaa hyväksyä, että välillä on tärkeää vain olla tekemättä mitään ja antaa mielen levätä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi olla passiivisia tai tylsiä, vaan pikemminkin sitä, että annamme itsellemme luvan pysähtyä ja olla läsnä omassa elämässämme.
Vinkki: Käytä bussimatkat tai mitkä tahansa odotusajat hyödyksesi taukoina, jolloin voit keskittyä omiin ajatuksiisi tai kokeile vain olla läsnä ilman tarvetta ottaa puhelinta esiin.
3. Jatkuva istuminen
Kolmas hyvän olon nakertaja on istuminen ja kehon monipuolisuuden unohtaminen. Kehomme on tarkoitettu monipuoliseen liikkumiseen. Nostamaan, kävelemään, juoksemaan, kantamaan, kyykkimään, kiertämään.
Päivämme kuitenkin täyttyvät usein istumisella. Istumme autossa, istumme töissä, istumme jopa kuntoilulaitteissa. Jos istumme päivästä 15 tuntia, ei yksittäinen jumppatunti tai kuntosalikerta välttämättä auta, vaan tarvitaan erilaisia tapoja liikkua monipuolisesti arjen keskellä.
Vinkki: Voit käyttää portaita hissin sijaan, kävellä lyhyet siirtymämatkat tai tehdä pieniä venytyksiä ja liikeharjoituksia istumisen tauoilla. Erityisen tärkeää on löytää leikinomaista liikettä, jolloin liikkumisen hyödyt tulevat sivutuotteena. Kun tanssit lempibiisiäsi, keho liikkuu rennosti ja luonnollisesti, mikä tuntuu hyvältä. Ei tarvitse miettiä askelmääriä vaan nauttia siitä, että voi liikkua. Jos sinulla on mahdollisuus leikkiä lasten kanssa, he voivat kutsua sinut leikinomaiseen liikkumiseen, joka voi olla monille meistä aikuisista hieman hankalaa. Kun löydämme leikin, löydämme myös läsnäolon ja riemun liikkumiseen.
4. Asioiden tekeminen yksin
Elämme vahvasti yksilökeskeistä kulttuuria, jossa on löyhiä suhteita yhteisöön. Suomessa yhteisöt ovat hajonneet ja muuttuneet monin tavoin viime vuosikymmeninä. On muutettu maaseudulta kaupunkeihin ja pienistä kaupungeista suurempiin. Perheiden rakenteet ovat muuttuneet. Vuorovaikutus on siirtynyt kasvotusten tapaamisista verkkoon. Me olemme kuitenkin sosiaalinen laji, joka kaipaa toisia ihmisiä ja yhteyttä vahvempaan yhteisöön.
Nykypäivänä yhteisöt ovat usein hajanaisia ja löyhiä, ja meillä on harvoin tilaisuus olla yhteydessä muihin ihmisiin syvällisellä tasolla. Tämä voi johtaa siihen, että meistä tuntuu yksinäisiltä ja eristyneiltä, vaikka ympärillämme olisi paljon muita ihmisiä. Yhteisöä ei luoda hetkessä, mutta yhteyttä voi alkaa muodostaa heti. Tai ainakin antaa sille mahdollisuus.
Vinkki: Minkä tahansa asioiden tekeminen yhdessä muiden ihmisten kanssa voi lisätä merkityksellisyyden tunnetta ja hyvinvointia. Voimme esimerkiksi osallistua naapurustossa järjestettäviin tapahtumiin, liittyä harrastusryhmiin tai osallistua vapaaehtoistyöhön. Pienet arkiset kohtaamisetkin voivat olla merkittäviä, kuten naapurin tervehtiminen tai jutustelu työkaverin kanssa.
5. Luontoyhteyden katkeaminen
Vaikka asumme Suomessa, ei luontoyhteys enää ole itsestäänselvää. Kaupunki tarjoaa paljon virikkeitä, eikä välttämättä tule enää lähdettyä haistelemaan metsän tuoksuja, ihmettelemään lintujen ääntä tai luonnon kiertokulkua.
Me olemme luonnosta ja luonto tarjoaa meillä apteekin, terapian ja sisäisen opettajan roolin.Luonto tarjoaa meille yrttejä, marjoja, sieniä ja juuria, jotka ovat perinteisesti toimineet lääkkeinä ja hoitokeinoina erilaisiin vaivoihin ja sairauksiin. Luonnon rauhoittava läsnäolo ja kauneus voivat auttaa lievittämään stressiä, ahdistusta ja masennusta. Lisäksi luonto toimii ikään kuin sisäisenä opettajanamme tarjoten meille viisautta, oivalluksia ja elämän oppitunteja. Luonnon kiertokulku ja vuodenaikojen vaihtelu opettavat kärsivällisyyttä, jatkuvaa uudistumista ja yhteyttä kaikkeen elolliseen.
Vinkki: Luonnon havainnointi ja luonnossa oleskelu voivat opettaa meille arvokkaita elämän oppeja, kuten nöyryyttä ja kunnioitusta ympäröivää maailmaa kohtaan. Kokeile luonnossa havainnointia yksi aisti kerrallaan. Esimerkiksi luonnon ääniin uppoutuminen voi auttaa rentoutumaan ja palauttamaan henkisen tasapainon.
Miten yhteys luontoon auttaa meitä voimaan paremmin?
Teemu Syrjälän Paluu juurille -kirja käsittelee luonnon ja luontoyhteyden vaikutusta terveyteemme, tunnekokemuksiimme ja maailmankuvaamme. Arjessamme, kulttuuriperinnössämme ja juurissamme on monia terveyttämme tukevia asioita, joita ei kannata unohtaa.
Teemu Syrjälän Paluu juurille -kirjan löydät TÄÄLTÄ.
