Tiesitkö, että 75% ihmisistä tunnustaa jännittäneensä joskus jotain sosiaalista tilannetta? Psykologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tietynlaiset tilanteet aiheuttavat meissä enemmän jännitystä kuin toiset. Mielenkiintoista on, että riippumatta maasta ja kulttuurista ihmiset jännittävät samoja asioita. Se kertoo siitä, miten yhteinen ja universaali kokemus jännittäminen on.
Sosiaaliset jännitystilanteet voidaan jakaa kahteen pääryhmään: ryhmätilanteisiin ja kahdenkeskisiin kohtaamisiin. Ryhmätilanteissa jännitämme eniten esiintymistä, oman mielipiteemme sanomista muiden edessä, kysymysten esittämistä ryhmässä, itsemme esittelyä sekä kritiikin tai kehujen vastaanottamista julkisesti.
Kahdenkeskisissä tilanteissa jännitystä synnyttävät erityisesti keskustelut ihastuksen kohteen kanssa, auktoriteettihahmojen (kuten esihenkilön tai opettajan) kohtaaminen, arviointitilanteet kuten työ- tai pääsykoehaastattelut sekä tuttavien yllättävät tapaamiset esimerkiksi kadulla tai kaupassa. Lisäksi puolitutut ja tuntemattomat ihmiset aiheuttavat enemmän jännitystä kuin läheiset.
Miksi ihmisten kohtaaminen jännittää?
Sosiaalinen jännittäminen liittyy usein suoritusjännitykseen. Pelkäämme, miten meitä arvioidaan ja millaisen vaikutelman annamme itsestämme muille. Erityisesti tilanteet, joissa meidän odotetaan suoriutuvan jollakin tavalla, voivat aiheuttaa voimakasta jännitystä. Jännitämme, koska muiden ihmisten arviot meistä voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten saavutamme omia sosiaalisia tai ammatillisia tavoitteitamme.
Voimakkainta jännitys on silloin, kun tilanteeseen liittyy meille tärkeitä tavoitteita, kuten menestyminen työssä tai onnistuminen ihmissuhteissa. Myös epävarmuus lisää jännitystä. Jos emme tiedä, mitä meiltä odotetaan, ketä paikalla on tai miten muut suhtautuvat meihin, jännitys kasvaa. Vastaavasti jännitys on usein vähäisempää tuttujen ihmisten seurassa tai selkeästi määritellyissä tilanteissa, joissa tiedämme olevamme hyväksyttyjä.
Sosiaalinen jännittäminen on siis luonnollinen reaktio, joka kytkeytyy suorituspaineisiin ja haluun tulla hyväksytyksi. Tämän ymmärtäminen auttaa suhtautumaan omaan jännitykseen lempeämmin. Jännittäminen ei ole merkki heikkoudesta, vaan osoitus siitä, että asia on meille tärkeä ja haluamme onnistua siinä.
Teksti pohjautuu psykologi Joni Martikaisen Rohkaisukirja ujoille -kirjaan. Kirjasta voit lukea lisää sosiaalisesta herkkyydestä, siihen liittyvistä persoonallisuuden piirteistä, ujoudesta ja sosiaalisten tilanteiden jännittämisestä. Saat myös käytännön apuja siihen, miten toimia oman jännittämistaipumuksen kanssa.
