Kaupallinen yhteistyö Recuror-lääkärikeskuksen kanssa. Kirjoittaja Joel Holmén on psykiatrian erikoislääkäri.
Kun vanhemman tarkkaavaisuuden ongelmia ei hahmoteta, voi perhe kokea, että huono läsnäolo on välinpitämättömyyttä. Joskus hylätyksi tulon kokemus tulee ilmaistuksi vasta lapsen aikuistuessa. Jaetut hetket perheen kanssa ovat usein muistoista kultaisimpia – älä anna niiden mennä itseltäsi ohi.
Oma vanhemmuuteni konkretisoi minulle potilaiden kokemat haasteet. Olin kesän lopussa vanhempainvapaalla. En voinut olla ajattelematta ihmisiä, joita kohtaan säännöllisesti työssäni – oman ADHD:n kanssa eläviä pienten ja vähän isompienkin lasten vanhempia. Ennen omaa vanhemmuuttani minulla ei ollut konkreettista henkilökohtaista kosketuspintaa heidän haasteisiinsa. Nyt on!
Pienten lasten hoitaminen on kiireistä puuhaa, huomio pitää olla koko ajan lapsen touhuissa. Taaperon elää impulssiensa viemänä ja toiminta on intensiivistä. Huomasin ajatukseni harhailevan tämän tästäkin. Asiaa ei helpota hyvin vähäiseksi jääneet yöunet. Niinä hetkinä lukuisat ADHD-vanhempien kertomukset palasivat mieleeni aivan uudella tavalla – hyvin konkreettisella ja samaistuttavalla.
On hyvin tavallista, että uupunut ihminen muuttuu impulsiivisemmaksi, vähemmän läsnäolevaksi ja tunteiden hallinta vaikeutuu. ADHD:n tapauksessa näiden asioiden kanssa on jo lähtökohtaisesti jonkinasteisia hankaluuksia, jolloin pienen lapsen vanhemmuuden aiheuttama kuormitus vain kärjistää näitä taipumuksia.
Kiukuttelevan tenavan tai teinin kanssa tunnehallinta on äärimmäisellä koetuksella
Tuskin on sellaista vanhempaa, jolla ei joskus olisi kärsivällisyys koetuksella kiukuttelevan tenavan tai teinin kanssa. ADHD:n piirteet omaavalla tämä voi monesti aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Tunnehallinta pettää ja päädytään kiukunpuuskassa impulsiivisiin päätöksiin, joita jo pian kadutaan. Toistuvista yrityksistä huolimatta itsensä hillitseminen ei tunnu tuottavan tulosta.
ADHD-ihmisen ajatukset vilistävät herkästi omia polkujaan. Pieni asia voi viedä huomion aivan muualle. Lasten kertomukset tapaavat olla poukkoilevia ja tarinavirrasta on vaikea löytää punaista lankaa, josta pitäisi kiinni. Siten huomion karkaaminen tenavan intensiivisestä touhuamisesta voi tapahtua henkilön itsensä huomaamatta. Herpaantuminen voi tapahtua, vaikka henkilö kuinka yrittäisi keskittyä lapsen kertomuksiin ja puuhiin.
Olen usein kuullut vastaanotolla säikähdyttävistä tilanteista, joissa juuri edessä ollut lapsi onkin yhtäkkiä kadonnut jäljettömiin. Tämä voi äkkiseltään kuulostaa koomiselta kommellukselta, mutta on sellaisen tilanteen tullen kaikkea muuta kuin sitä.
Monille perhe-elämä tuottaa työelämää enemmän vaikeuksia – ADHD voi tulla tunnistetuksi vasta vanhemmuuden myötä
Osa kertoo pärjänneensä työelämässä hyvin. Usein työ on ollut tekemiseen painottuvaa ja luonteeltaan sosiaalista. Kirjallisia tai hallinnollisia töitä on voinut välttää, tai niissä ei ole edellytetty erityistä pikkutarkkuutta. Useilla heistä perhe-elämä on kuitenkin kärsinyt työelämää enemmän, erityisesti lapsen syntymän jälkeen. Yhteisenä nimittäjänä perhe-elämän haasteisiin on ollut puutteellinen läsnäolo.
Hoitamattomat ADHD:n piirteet hiertävät yleensä perheen perusarkea. Kun siivoaminen, lapsen iltatoimet ja muut sovitut arkiaskareet jäävät jatkuvasti tekemättä, syntyy ajan mittaan syventyvää kitkaa ADHD-vanhemman ja hänen kumppaninsa välille.
Useimmat kuvaavat hyvin voimakasta tahtotilaa saada arkiset asiat sujumaan ja syvää surua, kun arki ei luonnistu toivotulla tavalla. On kokeiltu monenlaisia järjestelmällisyyttä parantavia listoja ja sääntöjä ilman tulosta. Lisäksi erilaiset lepotauot, downshiftaaminen ja perheapu ovat olleet käytössä jo kenties vuosien ajan, yhtä laihoin tuloksin.
Tulen surulliseksi kuullessani näistä tapauksista. Monilta hylätyksi tulon kokemuksilta oltaisiin voitu välttyä, jos ongelmiin olisi saatu ratkaisu ajoissa.
Lapsen kokemus vanhemman piittaamattomuudesta voi tulla ilmaistuksi vasta aikuisiän kynnyksellä
Itselleni kaikkein voimakkaimmin ovat jääneet mieleen ADHD-vanhempien kuvaamat huonommuuden kokemukset. Moni vanhempi kantaa syvää syyllisyyden kokemusta siitä, ettei ole suoriutunut vanhemmuudesta “kuten pitäisi”.
Arjenhallinnan vaikeuksista juontuvat ongelmat voivat tulla ilmi vasta lasten vanhetessa ikään, jossa he ovat kykeneviä tunteidensa pukemiseen sanoiksi. On paljon tapauksia, joissa jo aikuiset lapset ovat kertoneet vanhemmalleen kokemuksistaan hylätyksi tulosta.
Lapsen mieltä on voinut pysyvästi jäädä kaihertamaan useat riittämättömyyden kokemukset esimerkiksi tilanteista, jossa hän on tullut koulusta, tai harrastuksesta kotiin tohkeissaan tekemästään maalista, tai onnistuneesta kokeesta, mutta jota vanhempi ei ole noteerannut.
Tällaisen kuuleminen oman lapsen suusta voi olla shokki. Voi tuntua pahalta kuulla itsenäiseen elämään siirtyviltä, tai jo siirtyneiltä lapsilta, että he kokevat jääneensä vaille kaipaamaansa huomiota. Silloin moni myös huomaa, ettei muista mitään hetkistä, joita perheen muut jäsenet pitävät tärkeinä muistoina. Tällaisia hetkiä ovat esimerkiksi joulut. Moni toivoo silloin voivansa kelata aikaa takaisin.
Kun vanhemman tarkkaavaisuuden ongelmia ei hahmoteta, voi perhe kokea, että huono kuuntelu, asioiden hoitamattomuus, tai impulsiivinen käytös ovat välinpitämättömyyttä tai piittaamattomuutta.
Tulen surulliseksi kuullessani näistä tapauksista. Monilta hylätyksi tulon kokemuksilta oltaisiin voitu välttyä, jos ongelmiin olisi saatu ratkaisu ajoissa.
Lapsen mieltä on voinut jäädä kaihertamaan useat riittämättömyyden kokemukset esimerkiksi tilanteista, jossa hän on tullut koulusta tai harrastuksesta kotiin tohkeissaan tekemästään maalista, tai onnistuneesta kokeesta, mutta jota vanhempi ei ole noteerannut.
Vanhemman diagnoosi ja hoitojen aloittaminen ovat tarjonneet ratkaisevia käänteitä parempaan perheiden elämässä
Diagnoosin ja hoitojen aloittamisen myötä olen saanut usein kuulla potilaiden lapsilta, että vanhempi on nyt ensimmäistä kertaa oikeasti läsnä perheessä. Hänet on saatu mukaan tiimiin!
Ilmapiiri on keventynyt, kun vanhemman hermojen pettämistä ei ole tarvinnut pelätä, eikä perheen hyppiä vanhemman poukkoilevan käytöksen tahtiin. Yhteiseloa voidaan nyt suunnitella muunkin kuin vanhemman ehdoilla.
Puoliso taas on huomannut arkiaskareiden sujuvan. Tämä on usein puhaltanut uutta eloa kurjaan tilaan ajautuneeseen parisuhteeseen. Hyvinvointi perheessä heijastuu yleensä voimakkaasti myös työelämään. Hoitojen aloittamisen myötä töissä saavutetaan parempia tuloksia vähemmällä kuormituksella. Vähentynyt työkuormitus heijastaa taas takaisin perhe-elämään. Voidaan saavuttaa hyvän kierre, jossa menestys koti- ja työelämässä ruokkivat toisiaan.
Jaetut hetket yhdessä perheen kanssa ovat muistoista kultaisimpia. Ne ovat vanhemmuuden suuria hetkiä, jotka kantavat läpi elämän. Toivon kaikille vanhemmille mahdollisuutta olla läsnä hetkissä, joihin etenkin lapset ovat ladanneet suuria odotuksia.
Ne eletään vain kerran ja siksi niissä kannattaa olla läsnä. Apua on saatavilla.
Jaetut hetket yhdessä perheen kanssa ovat muistoista kultaisimpia. Ne ovat vanhemmuuden suuria hetkiä, jotka kantavat läpi elämän. Ne eletään vain kerran ja siksi niissä kannattaa olla läsnä. Apua on saatavilla.
