”Mitä ne muut miettisivät, jos alkaisin laukoa rehellisesti kaikki ajatukseni ääneen? Ei niin vaan voi tehdä.”
Tässä ehkäpä yleisin väärinkäsitys rehellisyydestä. Valtaosa ajattelee, että rohkea rehellisyys on juuri sitä, että laukoo päin naamaa kaikille mitä tahansa, ilman mitään filttereitä.
Usein tällaiset ”laukojat” sanovatkin ääneen lähinnä itsensä ulkopuolella olevia asioita. Ilmaistaan siis mielipiteitä muista ihmisistä ja asioista. Oikeutetaan itselle kertoa juuri se mitä päässä liikkuu ilman, että miettii, miten se saattaa vaikuttaa muihin. Muut ihmiset eivät yksinkertaisesti kiinnosta. Fokus on itsessä ja siinä, että pääsee itse tilanteessa eteenpäin. Vaikka muut jyräämällä, jos tilanne sen vaatii.
Rohkeasti rehellinen ilmaisee asioita omista tunteista ja kokemuksista käsin
”Pyytämättä annettu neuvo on nalkuttamista” sanotaan. Suoraan omia ajatuksia laukova ei ole pätkääkään kiinnostunut siitä, onko toinen vastaanottamassa hänen ajatuksiaan. Vuorovaikutus on tavallaan yhdensuuntaista. Tärkeintä on vain se, että saa sanottua sanottavansa.
Rohkea rehellisyys on sitä, että ei piilota syvintä olemustaan muilta. Ei myötäile konfliktin pelossa. Ei pienennä itseään muille sopivaksi. Rohkeasti rehellinen ilmaisee asioita omista tunteista ja kokemuksista käsin. Haluaa siis samalla luoda syvempää yhteyttä muihin. Vallitseva lähtökohta vuorovaikutukseen on ”me”, eikä ”minä”. Rehellinen ikään kuin ihmettelee ääneen elämää itsestä käsin.
Miten saan toisen kiinnostumaan ajatuksistani?
Yksi helppo tapa harjoitella rohkeaa rehellisyyttä on esittää rehellisyyttä vaativassa tilanteessa kysymyksiä vastaanottamisen varmistamiseksi.
Sen sijaan että sanoisit ”Tämä ravintola on huonoin, jossa olen koskaan vieraillut”, sanoisitkin ”Olen käynyt paljon erilaisissa ravintoloissa ja uskon, että voisitte tehdä paljon asiakaskokemuksen parantamiseksi. Haluatko kuulla ajatuksiani?”
Pohjalla oleva ajatus rehellisyyden lisäksi on siis kysymys itselle: Miten saan toisen kiinnostumaan ajatuksistani ja toisaalta, miten helpotan häntä vastaanottamasta ajatukseni?
Nuori voi kokea aikuisen rehellisyyden negatiivisesti
Vanhempana voi sanoa, vaikka teini-ikäiselle lapselleen ”Olette seurustelleet jonkin aikaa Villen kanssa. Olisitko halunnut jutella, millaista teillä on yhdessä ja miten hän toimii, jos olet vaikka surullinen?” Suoraan puhuva vanhempi taas sanoisi ”Nyt jätät sen vätyksen, joka ei arvosta sinua”.
Juuri teini-ikäisten lasten kanssa on vaativaa saada ylläpidettyä syvää yhteyttä ja siihen rohkea rehellisyys on erittäin toimiva keino. Vanhemmilla on aika usein tarve hallita lastensa elämää ja valintoja. He tekevät sen pääosin rakkaudesta käsin, mutta lasten kasvaessa ja itsenäistyessä se saattaa näyttäytyä heille negatiivisesti.
Uskalla puhua parisuhteessa omista tunteistasi ja tarpeistasi
Parisuhdekin muuttuu vuosien varrella, ja joskus toisen käytös saattaa nostaa vihan tunteita. Näissäkin hetkissä on tärkeää olla rehellinen, mutta kuitenkin rakentavalla tavalla. Tavoitteena tulisi olla vahvempana yhdessä eteenpäin meneminen.
Sen sijaan, että sanoisit ”Vihaan sitä, kun aina yhteisissä illanvietoissa olet niin seurallinen ja riehakas, vaikka kotona et koskaan ole. En halua enää koskaan lähteä kanssasi juhlimaan” voisit sanoa ”Oletko huomannut, että olet muiden seurassa keskustelevampi kuin kotona? Se luo minulle tunteen, että olen jonkun vieraan ihmisen kanssa juhlissa. Mietin myös, onko minussa jotain sellaista, ettet koe hauskuutta kanssani?” Avaat toiselle eräänlaisen kanavan keskustelulle avaamalla omia tuntemuksiasi.
Työpaikalla välittävä rehellinen keskustelu tuo esille oikeat ongelmat
Työpaikalla näkee valitettavan paljon rikkovaa suoraan puhumista. Montaa työpaikkaa vaivaa jatkuva kiire ja muutos, jonka keskellä ei tunnu olevan aikaa rehelliselle ilmaisulle, joka vahvistaisi kaikkien yhteisöllisuuden ja turvallisuuden tunnetta.
Toki on hyvä muistaa, että työpaikalla tulisi painetilanteessa pystyä kuitenkin ilmaisemaan myös suoria vaatimuksia lempeiden pyyntöjen sijaan. Tiukoissakin paikossa pitää pystyä kommunikoimaan rakentavasti ja perustellusti ilman, että kajotaan ihmisyyteen. Pääosin vuorovaikutuksen tulisi olla yhteyttä vahvistavaa.
Jos kollega ei esimerkiksi tee sovittuja töitä ajallaan, sen sijaan, että sanoisit ”Jätät minut aina pulaan, kun et hoida töitäsi. Seuraavassa kokouksessa sanon kaikille, että vika on sinussa, eikä minussa.” voisit sanoa ”Oletko huomannut, että aika usein sinulle annetut tehtävät valmistuvat myöhässä? Tiedätkö, miten se vaikuttaa meihin muihin tässä tiimissä? Osaatko sanoa, mikä sinut saa myöhästelemään? Minulle tulee tunne, ettet arvosta meitä muita, kun et huomioi meidän yhteistä onnistumistamme.” Kun epäkohdat ottaa esille näin, avaa samalla keskustelun, jossa näkyväksi saattaa tulla oikeat ongelmat ja tärkeitä asioita käytöksen taustalla.
Rehellisyys ei riko vaan synnyttää syvää yhteyttä
Tärkeintä on rohkeassa rehellisyydessä tuoda rehellisesti esille omia tunteita ja ajatuksia. Kysyä ja kuunnella toista, olla kiinnostunut yhteyden syventämisestä ja vahvistamisesta.
Ennen kuin sanot ääneen rehellisiä pohdintojasi, mieti hetki, miten sanomisesi vaikuttaa vastaanottajaan. Miten siis sanot asiat rehellisesti niin, että te molemmat poistutte tilanteesta ehjempänä.
Jos myötätuntoinen rohkea rehellisyys rikkoo toista, ajattelen, että niin on kuulunutkin tapahtua. Itseään kannattaa muistuttaa, että jos rikki meneminen on lähtenyt myötätuntoisella tavalla, olette tilanteessa yhdessä ja voit antaa täyden tukesi toiselle eteenpäin menemiseksi. Kuljet hänen rinnallaan ja osoitat, että rikki saa mennä ja silti on arvokas ja sinulle tärkeä.
Rohkeasti rehellinen -kirja auttaa kommunikoimaan ilman syyttelyä, painetta ja pelkoa. Se opettaa myös läsnäolevaa kuuntelemista, hakemaan ymmärrystä siitä, mitä muut ajattelevat, tuntevat ja haluavat. Näin kaikki saavat tilaa olla oma itsensä, sillä jokaisella on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi. Rohkeasti rehellinen -itseilmaisukortit auttavat lisäämään itsetuntemusta, sosiaalista rohkeutta ja rehellisempää puhetta.
