Tunnistatko luonnossa syötäviä marjoja? Onko lähimetsässäsi esimerkiksi mustikkaa? Mustikan miedosta mausta useimmat lapsetkin pitävät. Pieni lapsi maistelee yleensä mielenkiinnolla uusien marjojen makua. Ota iloinen ja aurinkoinen mieli mukaan marjaretkelle eväiden, kumisaappaiden ja säänmukaisen vaatetuksen lisäksi.
Jokaisenoikeuksiin (jokamiehenoikeuksiin) kuuluu oikeus kerätä marjoja syötäväksi Suomen luonnosta. Opi erottamaan syötävät marjat myrkyllisistä. Kun tunnistat itse syötävät marjat, ei epätietoisuus estä viemästä myöskään lasta maistelemaan marjoja. Tässä neljä marjaa, jotka on helppo tunnistaa lähiluonnossa.
Mustikka
Mustikan marja on sininen. Mustikan lehti on vihreä, soikea, sahalaitainen ja ohut. Mustikka kasvaa tuoreissa kangasmetsissä ja muissa kosteissa metsissä. Mustikan paras poiminta-aika on heinäkuun loppupuolelta elokuun loppuun. Mustikoita voi säilöä esimerkiksi pakastamalla.
Puolukka
Puolukan marja on punainen. Puolukan lehti on päältä vihreä ja alapuolelta vaaleanvihreä. Lehti on paksu ja ikivihreä. Puolukkaa on runsaasti valoisissa ja kuivahkoissa kangasmetsissä. Puolukan poiminta-aika on elokuun lopulta jopa lokakuun alkuun.
Variksemarja
Variksenmarja on kiiltävänmusta ja vahapeitteinen. Variksenmarjan lehdet ovat vihreitä ja onttoja. Variksenmarjaa kasvaa tuoreilla, sekä kuivilla ja kuivahkoilla kankailla. Myös kostea räme on variksenmarjalle hyvä kasvualusta. Variksenmarjan poiminta-aika on elokuun alusta aina lumen tuloon saakka.
Juolukka
Juolukan marja on harmaansininen ja sisältä vaalea. Lehti on ehytlaitainen, päältä sinivihreä ja alta vaaleanvihreä, ja se on muodoltaan suippomainen. Juolukkaa on yleisesti märillä kankailla, soiden reunoilla, järvien rannoilla sekä Pohjois-Suomen kangasmetsissä ja tunturikankailla. Juolukan poiminta-aika on elokuussa.
Ole rohkea, lähde tutustumaan rauhassa ensin yhteen marjaan, ja anna lapsenkin tutustua uutuusmakuihin. Istukaa lapsen kanssa mättäälle ja nauttikaa yhdessäolosta kauniissa luonnossa. Lapsen kanssa marjastaessa on hyvä huomioida, ettei kyllästytä lasta odottamalla liian suurta marjasaalista tai viipymällä retkellä liian kauan ilman miellyttävää taukoa. Voisikohan aikuinen ottaa mallia lapsen tavasta pysähtyä hetkeen ja nautiskella kiireettömästi? Kiireettömyys on avainsana siihen, että lapsi oppii nauttimaan luonnossa olemisesta. Eikä haittaa, jos mustikka vähän sotkee lapsen käsiä ja suupieliä; pieni mustikkanaama metsässä on hellyttävä näky.
