Kirjoittajat Laura-Maria Hyttinen ja Anna Lepistö ovat oululaisia kasvatustietelijöitä, tietokirjailijoita ja ystävyksiä. He ovat elämyshakuisia erityisherkkiä ja introverttejä, ja tasapainottelevat näiden ominaisuuksien kanssa jatkuvasti arjessaan. Laura on opiskellut kasvatuspsykologian ohella myös työ- ja organisaatiopsykologiaa. Anna puolestaan toimii hyvinvointialan yrittäjänä. Yhdessä he ovat kirjoittaneet kirjan Herkkää arkea – erityisherkkänä työssä ja vapaalla (Kirjapaja, 2023). Lisää pohdintoja työelämästä ja perhearjesta erityisherkkänä äitinä voit lukea Laura-Marian ja Annan blogista Lelutornin tähystäjät.
Moni pohtii, miten työelämässä pärjää herkkänä ihmisenä tai miten omaa uraa osaa suunnata itselle sopivaan suuntaan. Erilaiset kuormitustekijät ja uupuminen ovat monelle herkälle työntekijälle tuttuja, sillä herkkä hermosto reagoi nopeammin ja voimakkaammin tekijöihin, joihin muut eivät välttämättä kiinnitä suurtakaan huomiota. Onneksi työelämässä voi myös pärjätä hyvin, kunhan kiinnittää huomiota pariin olennaiseen asiaan.
1. Löydä omat vahvuutesi ja pyri hyödyntämään niitä enemmän
Työn tiimellyksessä kannattaa pysähtyä ajoittain miettimään, mitkä ovat itselle sellaisia asioita, joissa tuntee työniloa ja onnistumisia. Herkkyys on monessa työtehtävässä todella hyvä ominaisuus, kun sen saa valjastettua oikein. Usein haasteita syntyy siitä, etteivät työympäristön vaatimukset ja herkkä hermosto kohtaa optimaalisella tavalla, vaikka taitoa työhön olisikin.
Monia asioita työympäristössä ei voi muuttaa, mutta usein on mahdollista löytää joitain seikkoja, joiden kautta voi pienin askelin kulkea kohti itselle sopivampaa suuntaa. Sen sijaan, että keskittyisi etsimään epäkohtia, voi tarkastella avoimin mielin niitä tilanteita, missä onnistun ja olen hyvä. Jos mitään muuta ei voi muuttaa, omaa näkökulmaa voi.
Vahvuuksien korostaminen ei tarkoita haasteiden piilottamista ja ylioptimistista asennetta, vaan haastekohtien rehellistä tunnistamista ja oman optimaalisen tilan etsimistä. Kun haasteet ovat tiedossa, myös kuormitustekijöitä on helpompi ennaltaehkäistä.
Jos mitään muuta ei voi muuttaa, omaa näkökulmaa voi.
2. Käytä kaikki mahdollisuudet säädellä omaa työtä
Herkän hermoston omaavan työntekijän on hyvä pysähtyä säännöllisesti pohtimaan, miten työ vastaa omia kehon luontaisia rytmejä. Aina vika ei ole työtehtävissä tai työpaikassa itsessään, vaan siinä, että asioita yritetään väkisin tehdä väärään aikaan tai väärällä tavalla.
Miten rakentaisin työpäivän, jos saisin päättää ihan vapaasti? Olisiko ideaalista työpäivästä mahdollista ottaa idean murusia todelliseen työhön? Voinko rytmittää työtä niin, että saisin kriittisiin hetkiin pieniä hengähdyshetkiä? Voinko ajoittaa vaikeimpia tehtäviä siihen hetkeen, kun vireystilani on parhain? Miten voisin käyttää tauot itselleni parhaimmalla tavalla? Voinko säädellä omaa vireystilaani ruoka- ja kahvitauoilla?
Melko monelle herkälle työntekijälle sopii osa-aikatyö tai työ, joka on muuten räätälöity paremmin omaan rytmiin. Osa-aikainen tehokas työntekijä on aina parempi kuin kokopäiväinen uupuja.
Elämyshakuisuus on myös tekijä, joka saattaa vaikuttaa voimakkaasti työskentelyn tehokkuuteen. Elämyshakuinen herkkä ei välttämättä jaksa pitkään samoja rutiineja, vaan kaipaa jatkuvasti vaihtelua, uuden oppimista ja kehittymistä. Tämä voi tarkoittaa mitä tahansa työn jaksottamisesta alan vaihtamiseen. Kannattaa kuulostella, ovatko kärsimättömyys tai sinnikkyyden puute ehkä sittenkin elämyshakuisuuden ilmentymiä.
Osa-aikainen tehokas työntekijä on aina parempi kuin kokopäiväinen uupuja.
3. Muista, että työelämä on vain yksi arjen osa-alue
Vaikka työ haukkaa usein ison osan arkea, sen rinnalla on aina muitakin elämän osa-alueita. Jos esimerkiksi oma työ kuormittaa, mutta siihen on vaikeaa tehdä muutoksia, painopiste kannattaa siirtää työn ulkopuoliseen elämään. Miten voisin toimia vapaa-ajallani niin, että pääsisin silloin elpymään ja saisin energiaa?
Sosiaalista työtä tekevät voivat tehdä tietoisen valinnan vetäytyä omiin oloihinsa työn vastapainoksi. Toisaalta yksin etätyötä tekevät voivat tarkoituksellisesti pyrkiä järjestämään menoa ja elämää vapaa-aikaan tasapainon säilymiseksi. Olisi hyvä, jos arjen eri osa-alueet olisivat sopusoinnussa keskenään niin, ettei yhden palan huojuminen vielä romahduta koko tornia.
4. Ammenna voimaa työn merkityksellisyydestä
Useat herkät kokevat tärkeäksi, että työ tarjoaa sisältöä ja merkitystä. Työ voi olla kutsumusammatin tapaista työtä, jota tehdään intohimolla ja jolloin työn sisällöt itsessään tuovat merkityksen. Toisaalta työ voi olla muun elämän mahdollistaja. Merkityksen tunteen voi tuoda se, kun näkee oman tärkeän roolin työyhteisössä tai yhtenä osana prosessia. Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki voivat olla arvoja, jotka tekevät työstä tärkeän ja auttavat jaksamaan.
5. Huomaa herkän luontaiset kyvyt, joita tarvitaan myös tulevaisuudessa
Herkkyys voi näkyä vahvasti arjessa, mutta on se kuitenkin vain yksi piirre monien joukossa. Herkkyyden lisäksi meillä on tuhansia muita ominaisuuksia ja piirteitä, jotka yhdessä tekevät meistä ainutlaatuisia yksilöitä. Ei siis ole yhtä tiettyä alaa, ammattia tai työn tekemisen tapaa, joka sopisi kaikille herkille. On tunnistettava omat tavat toimia, omat haastekohdat ja omat vahvuudet.
Polku ei ole helppo, ja omaan itseensä tutustuminen vaatii harjoittelua. Epäonnistumisia ei ole, vaan erilaisia reittejä, jotka johtavat erilaiseen lopputulokseen. Aina voi vaihtaa suuntaa ja aiemmista kokemuksista voi oppia. Jos tämä juttu ei sovi, joku muu sopii.
Herkillä on monia tärkeitä taitoja, joita etenkin tulevaisuuden työelämässä tullaan tarvitsemaan. Spesifien taitojen lisäksi ja ohella korostuvat entistä enemmän yleiset työelämän osaamistaidot. Alat ja ammatit saattavat vaihtua, eikä niihin välttämättä olla enää niin vahvasti sidoksissa. Herkkien luontainen kyky tarkastella ja oppia asioita syvästi, lukea vuorovaikutustilanteita ja toimia niissä rakentavasti sekä katsoa asioita laajemmasta kehyksestä ovat asioita, joita tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.
Epäonnistumisia ei ole – on erilaisia reittejä, jotka johtavat erilaiseen lopputulokseen.
