Mainosyhteistyössä Like Kustannuksen kanssa.
Riippumatta titteleistä tai median luomista rooleista kaiken takana on ihminen. Perinnetilaa pyörittävä taiteilija ja kirjailija Katariina Souri kertoo, mitä hänelle tulee eri sanoista mieleen.
LUONTO – Kaikkein keskeisin ja koko terveyden ja hyvinvonnin peruspilari. Olen kokenut konkreettisesti, miten luonto parantaa. Kun asuin Helsingin keskustassa, minulla oli paha paniikkihäiriö. Koin intuitiivisesti, että on mentävä luontoon, ja muutin Suomenlinnaan merimaiseman ääreen, jossa paniikkihäiriöni alkoi parantua. Nykyisessä kodissani perinnetilalla Sipoossa olen joka päivä luonnon keskellä, juoksen metsässä ja katselen järvelle. Hoidan itseäni luontoyhteydellä.
KASVU – Mieleni on virkeä ja haluan pitää myös kehoni kunnossa, jotta voin ja jaksan tehdä asioita, joita haluan. Kasvusta tulee mieleen kasvuhormoni, joka on kiinnostava asia: mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän meissä erittyy kasvuhormonia, joka korjaa kehon vaurioita. Sitä pystyy kuitenkin lisäämään esimerkiksi pätkäpaastolla, paastolla tai HIIT-treenaamisella, jossa vuorotellen juostaan kovaa ja sitten taas hengähdetään. Se on sitä samaa, jota ihminen on aikanaan tehnyt juostessaan leijonaa pakoon.
LUOVUUS – Sitä mystifioidaan, mutta minulle luovuus on itseni ilmaisemista, ajatusten pohtimista, yritystä ymmärtää maailmaa ja ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Kytkeytymistä esivanhempiin, alitajuntaan sukeltamista ja syvyyteen laskeutumista. Moni pyrkii nousemaan ylös valoon, mutta pitää myös pystyä laskeutumaan ja katsomaan omia vaikeita ja kipeitä asioita.
TUNTEET – Koko tunteiden skaala on tärkeä. On vaarallista ajatella, että vihaa, raivoa, katkeruutta tai kateutta ei saisi olla tai että ne pitäisi tukahduttaa. Vihaa ja raivoa ei kuitenkaan pidä sylkeä muiden niskaan. Ihmiset eivät pidä siitä, jos nainen raivoaa. Ajatellaan, että hänellä on jokin henkilökohtainen ongelma. Olen harvoin vihainen, mutta tässä maailmassa on paljon ongelmia, joista saa ja pitääkin vihastua.
PERHE – Elämme perhekeskeisessä kulttuurissa. On tehty virhe, kun ollaan irrottauduttu suvusta ja pienistä perinteisistä yhteisöistä ja korvattu ne ydinperheillä, jotka hajoavat yksi toisensa jälkeen – tai perheen korvikkeilla, kuten kimppakämpillä ja vanhainkodeilla. Suku antaa sellaisen turvan, jota yhteiskunta tai sen luomat perheen korvikkeet eivät pysty antamaan. Ja kun ihminen tuntee olevansa turvassa, hän pystyy auttamaan myös muita.
RAKKAUS – Rakkaus on arvostusta itseä kohtaan. Sen ymmärtämistä, että tässä ovat minun rajani, näin haluan elää ja näin teen asiat. Kun tämän tasapainon saavuttaa, on ihanaa olla muille ihmisille läsnä ja auttaa. Rakkautta on myös oppia ihmisenä olemisesta ja siitä, miten tällä maapallolla pitäisi toimia miten ja palvella toisiamme.
LUOTTAMUS – Huumorintajuinen isosetäni Aarne Souri, joka eli melkein 103-vuotiaaksi, sanoi aina: ”Älä koskaan luota muihin kuin sukulaisiin – eikä niihinkään voi aina luottaa. Sillä tavalla ihmisiä voi jopa rakastaa. Luota itseesi.” Olen usein pettynyt ihmiseen. Jos meille on liian tärkeää luottaa toiseen ihmiseen, emme ehkä luota itseemme.
HERKKYYS – Vaihdevuosisiirtymän mukana olen saanut kokea upeaa uudenlaista herkkyyttä ja vahvuutta. Keski-iässä moni nainen joutuu tosi tiukkaan paikkaan. Omat vanhemmat sairastuvat ja kuolevat, lisäksi huolehdittavana ovat vielä omat lapset ja heidän haasteensa. Samalla nainen käsittelee omaa suurta murrosvaihettaan. Kun huomaa, ettei pysty kaikkeen, on vain hengitettävä. On luotettava, että elämä kantaa. Sen jälkeen herkkyys ja empatia nousevat aivan uudelle tasolle. Tunteet tulevat ja ovat pinnassa ja silti samaan aikaan voi olla rauhassa. Olen niin herkistynyt, että kun vain näenkin Käärijän, minua alkaa itkettää. Hänessä on jotain niin koskettavaa, että tunteet tulevat vahvoina. Ja se on ihanaa – ei epätasapainoista, vaan hienoa!
ELÄMÄNTARINA – Koen vahvasti, että etenkin isäni puolen naisten ketjussa on pitkä linja lahjakkaita, älykkäitä ja kyvykkäitä naisia, joista moni ei päässyt toteuttamaan itseään. Minä olen se, jonka tehtävä on tehdä kaikki mitä haluan – välittämättä siitä, mitä muut sanovat. Elämäntarinani ei ole vain minun vaan sukuni naisten tarina, johon kytkeydyn.
MIELEN HYVINVOINTI – Yritämme usein vaikuttaa mieleen mielen avulla, ja monesti se on väärä reitti. Toki tarvitaan joskus terapiaa ja aina keskusteluja. Mutta se on vain pieni osa hyvinvoinnin hoitamista. Mielen hyvinvointia ei luoda omassa päässä pyörimällä. Kehon kautta ja kehon hyvinvoinnista huolehtimalla pääkin alkaa parantua.
MENNEISYYS – Mitä vanhemmaksi tulee, sitä syklisemmäksi elämä muuttuu. Siihen asti kun täyttää 40, elämä on lineaarinen viiva, katsotaan eteenpäin. Neljänkympin kohdalla aletaan mennä sivuun aikajanalta, kaikki limittyy ja lomittuu keskenään. Nyt 54-vuotiaana elän tätä hetkeä, lapsuutta ja vanhuutta. Kaikki ovat läsnä tässä hetkessä.
TULEVAISUUS – Viidenkympin tienoilla oli pari vaikeaa vuotta. Ajattelin, että elämä on loppulaskussa eikä mitään ihmeellistä tapahdu. Sitten tapahtui! Vaihdevuodet olivat uuden elämän alku. Yhtäkkiä olin rinteen päällä katsomassa kaukaisuuteen, jossa näen tulevaisuuden tosi kiinnostavana ja täynnä mahdollisuuksia. Elämä on nyt parasta ja jännittävämpää kuin koskaan aikaisemmin. On mahtavaa olla itsekseen, ilman etsimistä, toivetta tai odotusta parisuhteesta.
ELÄMÄN TARKOITUS – Elämän tarkoitus on oppia ihmisyydestä, tasapainon löytämisestä ja siitä, miten maapallolle luodaan kestävä tapa elää. Minulle elämäni tarkoitus on arkiperinteen merkityksen oivaltaminen ja siihen palaaminen. Alan ymmärtää konkreettisesti, miten kaikki pyörii täällä kotitilallani, ja miten asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mikä onni ja ilo on olla luonnon ja eläinten palveluksessa.
Lisää Katariina Sourin ajatuksia ja hänen elämänsä kiehtovan tarinan voit lukea Eveliina Talvitien kirjoittamasta uutuuskirjasta Kata. Kirjan löydät kirjakaupoista ja Suomalainen.comista TÄÄLTÄ.
