Yksi yleinen ongelma pitkissä riitatilanteissa tuntuu olevan se, että osapuolilla on pakkomielteinen tarve pitää kiinni kyseisestä ihmissuhteesta sellaisenaan. On ajatus siitä, että jos on kerran oltu läheisiä, niin siihen tilaan tulee pyrkiä koko loppu elämä. Tämä voi olla jopa tiedostamaton syy jatkuviin konflikteihin. Luontaisesti suhde saattaa olla syystä tai toisesta hiipumassa ja esimerkiksi ystävyyden sijaan tuttavuus olisikin parempi vaihtoehto tai parisuhteen sijaan ystävyys. Tilaa pusketaan kuitenkin väkisin johonkin sellaiseen, mitä ei siinä hetkessä enää ole olemassa.
On hyvä ymmärtää, että erilaiset vaiheet ihmissuhteissa on normaalia. Osa niistä tuo meitä lähemmäksi yhteyteen ja osa niistä taas etäännyttää.
Kaikkien ihmissuhteiden ei ole tarkoitus jatkua tai pysyä läheisenä koko loppu elämän ajan. Tämän asian hyväksyminen on keskeistä monen riitatilanteen sovintoon saattamisessa ja samalla kyse on elämän laadusta. Olen työssäni nähnyt paljon tilanteita, missä väkisin läheisenä pysymisen estää minkään asteiseen sovinnollisen suhteen. Jos ei olla enää läheisiä niin sitten yritetään väkisin olla läheisiä ja tapellaan jatkuvasti. Haemme usein ratkaisuja, joita voi kutsua yhdellä sanalla: utopia.
On hyvä ymmärtää, että erilaiset vaiheet ihmissuhteissa on normaalia. Osa niistä tuo meitä lähemmäksi yhteyteen ja osa niistä taas etäännyttää. Vuorovaikutuksen tutkimuksen puolella on pystytty erottelemaan esimerkiksi neljä vaihetta, joiden aikana rakennamme läheistä suhdetta. Ensin on aloittaminen, jolloin yhteys avataan. Sen jälkeen tulee kokeilun vaihe ja tutustutaan. Tätä voi seurata vahvistaminen, jolloin suhteen erityislaatuisuus tulee huomatuksi. Lopulta jaetaan paljon tietoa itsestä toiselle ja tapahtuu yhdistyminen. Moni suhteista ei etene tähän vaiheeseen asti jolloin pysymme tuttavina tai kavereina.
Haemme usein ratkaisuja, joita voi kutsua yhdellä sanalla: utopia.
Se, että suhteessa päästään syvimpiin kerroksiin vaatii suhteelta vaihdantaa: kun minä kerron sinulle tämän henkilökohtaisen asian itsestäni, niin sinä annat jotakin vastineeksi. Muuten suhde jää helposti yksipuoleiseksi syvyyden suhteen.
Mutta siinä missä on luonnollista tulla läheiseksi jonkun kanssa, on yhtä luonnollista etääntyä. Suhde saattaa hiipuu ihan omalla painollaan eli kasvoimme erilleen. Etääntyminen voi tapahtua seuraavan viiden vaiheen läpi. Ensin huomio keskittyy itseen ja alkaa erottuminen, mitä seuraa se, että vuorovaikutus harvenee ja muuttuu vähemmän henkilökohtaiseksi. Tämän jälkeen usein viestitään enemmän negatiivisia tunteita, jonka jälkeen otetaan fyysistä ja henkistä etäisyyttä. Lopuksi suhde päättyy.
Toisinaan taas hiipunut suhde saattaa jossain kohtaa lähentyä uudestaan omalla painolla.
Siinä etääntyminen yhtenä esimerkkinä, mutta on hyvä muistaa että koko prosessi harvoin on täysin lineaarinen yhteen suuntaan. Usein ihmissuhteeseen mahtuu myös vaiheita, jossa lähentymisen ja etääntymisen aikana liikutaan edestakaisin eri vaiheiden välillä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että toisinaan taas hiipunut suhde saattaa jossain kohtaa lähentyä uudestaan omalla painolla.
Luin hiljattain tutkimuksesta, missä oli perehdytty asetelmaan ”parhaat ystävät”. Tutkimus osoitti, että tietyllä aikajänteellä vain harvat ystävyyssuhteet, joissa oltiin oltu bestiksiä olivat kestäneet. Jos suhde on määritelty näin absoluuttiseki (paras), niin tällaiset suhteet loppuvat helposti kokonaan. Odotukset ovat jälleen kerran utopistisia. Jos kerran on oltu bestiksiä, niin siitä voi olla vaikea siirtyä kaveriasteelle. Usein suhde sitten kuolee kokonaan, se on joko tai.
Ihmissuhteet ovat muuntuvia suuntaan ja toiseen. Sen hyväksyminen helpottaa melko paljon omaa hyvinvointia. Tänään ystävä voi olla huomenna kaveri ja parin vuosikymmen päästä jälleen ehkä läheinen ihminen. Tai sitten jotakin muuta.
Olemme laatineet yhdessä sovittelija ja vankilapastori Jukka Vänskän kanssa Riidan ratkaisu -kortit. Korttien avulla voi ratkaista joko sellaisen riidan, missä itse olet osallisena tai auttaa toisia riidan ratkaisemisessa. Tutustu kortteihin täällä.
