Vankilapastori ja poliisitaustainen sovittelija: “Meille on opetettu, ettei saa riidellä – ja siksi emme osaa keskustella oikeista asioista”

Media-alan johtotehtävissä ja poliisina työskennellyt sovittelija Kristiina Komulainen ja vankilapastori-sovittelija Jukka Vänskä vastaavat kysymyksiin riidoista ja riitelemisestä. 

Kristiinalta ja Jukalta on ilmestynyt Riidan ratkaisu -kortit, joiden avulla voi yksin tai yhdessä riidan toisen osapuolen kanssa käydä läpi riitaa niin, että riita ei jää painamaan mieltä – ja tunteita. Kortteja voi käyttää myös tilanteessa, jossa joutuu selvittämään muiden riitoja.

Minkä takia ihmiset riitelevät?

Riidan ratkaisu -kortit

”Riidoissa ei aina välttämättä ole edes varsinaisesti tapahtunut mitään loukkaavaa, vaan usein on kyse ajatusvinoumista ja väärinymmärryksistä, josta riita lähtee liikkeelle. Riidassa herää usein jokin vaikea tunne – esimerkiksi menettämisen pelko – tai jokin uhkaa jotain meille tärkeää. Menettämisen pelossa voi olla kyse etuihin tai tarpeisiin liittyvistä asioista. Etuihin liittyvät ovat pinnallisia asioita, kuten esimerkiksi palkka, tai sitten kyse voi olla jostain syvemmästä kuten omaan identiteettiin tai kunnioitukseen liittyvistä. Näissä on kyse tarpeista. Ero on esimerkiksi yksi menetys, koska ihminen laittaa paljon peliin parisuhteeseen, ja jos on uhkana, että suhde murtuu, syntyy tietenkin vaikeita tunteita. Riidassa ollaan helposti itsekunnioituksen äärellä: pelätään, että menetetään jotain.”

Voitaisiinko me ihmiset elää ilman riitoja?

”Meidän ei kuulu elää ilman riitoja. Se on vähän sama kuin eläisimme ilman tunteita. Kyse on siitä, että kun konflikti ratkaistaan hyvin, se voi parhaimmillaan viedä meitä eteenpäin. Se lisää omaa itsekunnioitusta, kunnioitusta toista ihmistä kohtaan ja se on tilanne, jossa me kiillotamme timantin pintaa: riidat on paikkoja, joissa me kehitymme ihmisinä.

Konfliktit tuovat usein myös esiin jotain meille tärkeää, mikä on meille arvokasta. Jotain mistä halutaan pitää kiinni ja mitä puolustaa.”

Vaatiiko riitatilanne aina sen, että käy riidan läpi?

”Ei vaadi, mutta sillon voi jäädä jumiin riitatilanteeseen, ja on raskasta olla riidassa – varsinkin jos on kyse tärkeästä asiasta. Osa asioista on sellaisia, jotka on helpompi ohittaa ja jättää tilanne sikseen. Pyrkimys on kuitenkin siihen, että itsellä olisi rauha asian kanssa. 

Riidan ratkaisussa on suurelta osin kyse siitä työstä, jonka minä teen. Loppujen lopuksi sillä, mitä riidan osapuolet tekevät keskenään, ei ole niin paljon merkitystä kuin sillä, mitä minä riidan osapuolena teen. Riidan ratkaisu -kortit toimivat siten, että voi itse tehdä työtä korttien kanssa oman rauhan löytämiseksi – tai tilanteen mukaan tehdä työtä myös toisen osapuolen kanssa yhdessä. Mutta jos odottaa toisen osapuolen osallistumista riidan ratkaisemiseen, on jumissa tilanteessa, mikäli toinen ei vaikka haluakaan ratkaista riitaa. Oma riidan prosessoiniti vapauttaa, koska silloin voi itse tehdä omalle ololle jotain.

Mutta sovittelu ei tarkoita aina sovintoa, kuten pakollista halaamista ja että ollaan sitten bestikset. Joskus ratkaisu on se, että lähdetään eri teille. Joskus taas paras ratkaisu on sellainen, missä minun kuuluu kasvaa – esimerkiksi rajojen laittamisessa. 

Elämä on sellaista, että aina ei voida saada parasta lopputulosta. Ja kenelle lopputulos sitten onkaan paras? Minun ajatukseni parhaasta voi olla hyvin erilainen kuin sinun ajatuksesi riittävästä lopputuloksesta. Jos minä haluan parasta ja sinä haluat riittävää lopputulosta, meillä on jo siinä tavoiteristiriita.”

Millaisia erilaisia riitelymalleja on?

“Oma riitelymalli riippuu paljon siitä, miten on itse oppinut riitelemään sekä tuomaan omia mielipiteitä, pettymyksiä ja vaikeita tunteita esiin. 

Joskus riitaan saattaa liittyä aggressiota: saattaa riidan keskellä haluta motata toista, mutta kannattaa huomioida, että mottaaminen ja mottamisen ajattelu on kuitenkin eri asia. Joskus taas riidassa haastava ihminen voi olla esimerkiksi ylimukava: jonkun riitelytyyli voi siis olla myös ihanaksi naamioitua. Eräässä työyhteisössä syntyi riita siitä, että yhdelle ihmiselle aina kaikki kävi, mitä ehdotettiin. Lopultahan tällaisessa on kyse siitä, ettei ota vastuuta mistään. 

Moni kokee, että riidoissa on jotain pelottavaa, eikä siksi haluta riidellä. Mutta siten asiat eivät myöskään selviä. Monilla saattaa olla myös riistitriitatilanteista kokemus, että kun niitä on yritetty selvittää – koulussa tai työpaikalla – siitä ei ole ollut mitään apua. Me teimme Riidan ratkaisu -kortit siitä syystä, että opittaisiin keskustelemaan ristiriitatilanteissa oikeista asioista. Usein ristiriitatilanteessa puhutaan niistä asioista, jotka eivät vie tilannetta eteenpäin eivätkä tuo hyvää oloa – sisäistä rauhaa.  Ongelma ei ole siinä, että meillä olisi liian paljon konflikteja, vaan siinä, että niitä ei käsitellä. 

Osa karttelee riitelemistä, koska meille on opetettu, ettei saisi riidellä. Mutta kyse on siitä, että meidän pitäisi opetella riitelemään. Konfliktit purskahtelee ulos aina jossain vaiheessa joka tapauksessa, vaikka riitoja yritettäisiin vältellä: miksi siis ei käsittelisi tilannetta hyvän sään aikana?Meidän pitäisi oppia uudenlaista tapoja puhua. EI pelkästään siitä, kuka on syyllinen ja kuka syytön ja mitä on tapahtunut, vaan paljon enemmän niistä tarpeista ja tunteista, joita meillä herää ristiriitatilanteissa.”

Katso koko haastattelu videolta: 

Tutustu Riidan ratkaisu -kortteihin Hidasta elämää -puodissa TÄSTÄ.

Kalenterit OSTA 3 MAKSA 2
PUOTIIN
close-image