Ahdistus on yleistynyt merkittävästi viime vuosina, syitä tälle on varmasti lukuisia. Ahdistusta on opittu tunnistamaan paremmin ja siitä on alettu puhua yhä avoimemmin. Vaikka tietoisuus ja siten puhe aiheen ympärillä on lisääntynyt, myös syitä ahdistumiselle on varmasti jatkuvasti enemmän.
Mediasta saamme päivittäin vertailukohtia omaan elämäämme niin ulkonäköön, ihmissuhteisiin kuin myös esimerkiksi työlämään ja taloudelliseen menestykseen liittyen. Maailmanlaajuiset kriisit pakottavat meidät suhtautumaan asioihin toisin kuin olemme tottuneet. Kasvavat uramenestysvaatimukset luovat uudenlaisia paineita, joita ei aiemmilla vuosikymmenillä ole jouduttu niin suurissa määrin miettimään. Alati saatavilla oleva tietotulva pakottaa ihmisiä punnitsemaan elämän valintoja eri tavalla kuin aiemmin.
Ei siis ole ihme, että vaikka kaikki olisi näennäisesti hyvin, välillä joku epämääräinen ahdistuksen tunne kaihertaa rintaa — nykypäivänä voi olla vaikeaa vain rauhoittua arjen äärelle keskittyen yhteen, itselle merkitykselliseen, asiaan kerrallaan. Ahdistus tuntuu usein myös kehollisina reaktioina: päätä särkee, lihaksia kolottaa, rintaa puristaa tai vatsaan koskee. Monesti fyysiseltä tuntuva vaiva voikin olla mielen keino kertoa, että elämän kaikki palaset eivät ole kohdallaan.
Jos ahdistus kasvaa suureksi, voi se usein olla merkki tarpeesta muutokseen. Muutoksen tarve saattaa osaltaan lisätä ahdistusta, mutta usein, kun rohkea päätös on tehty, myös ahdistus helpottaa ajan kuluessa. Muutokset, joita tarvitsemme ahdistuksen vallatessa mielemme, ovat hyvin yksilön tilanteesta riippuvaisia. Esimerkiksi paine olla kauniimpi tai työuralla menestyneempi voi johtaa myös lopulta itsellemme haitallisiin muutoksiin — ulkonäköä muokataan, vaikka täydellistä lopputulosta ei tulla koskaan saavuttamaan, töitä ja projekteja haalitaan, jotta saisimme kiitosta ja kunniaa, jota ei koskaan saada kuitenkaan riittävästi.
Joskus tällaiset ulkoiset motivaattorit voivat olla avuksi, mutta usein ahdistuksen taustalla on syvempiä syitä, joita on syytä pohtia. Silloin olisikin hyvä pysähtyä ahdistuneen olotilan äärelle — miksi nämä asiat aiheuttavat minulle ahdistusta? Kun perimmäinen syy selviää, on helpompi tehdä valintoja, jotka todella kohentavat hyvinvointia ja auttavat oivaltamaan omaa elämää yhä paremmin.
Valtaako ahdistus suuren osan päivistäsi?
Ahdistavia asioita ei ole hyvä vatvoa jatkuvasti, vaan usein ahdistusta helpottaa myös se, että suuntaa ajatuksensa mukaviin asioihin ja tekemisiin. On kuitenkin hyvä oppia tunnistamaan ja siten myös hallitsemaan ahdistusta sen sijaan, että pakenee ja välttelee sitä. Usein hyväksi havaittu tapa murehtimiselle on esimerkiksi rajata murehtimiseen käytetty aika, jonka jälkeen siirtyy muihin puuhiin.
Satunnainen ahdistus on tärkeää erottaa ahdistuneisuushäiriöistä, jotka voivat hallita olotiloja ja toimintaa valtavasti. Ahdistus voi liittyä myös äkilliseen elämäntilanteen muutokseen, ja silloin olo usein helpottaa ajan kuluessa, kun sopeudumme uuteen tilanteeseen. Jos ahdistus kasvaa niin suureksi, että tavallinen arkielämä kärsii huomattavasti, voi olla tarpeen pyytää apua läheisiltä ja ammattilaisilta. (Apua saa ja kannattaa pyytää joskus myös, vaikkei suuria haasteita olisikaan!)
On hyvä kuitenkin muistaa, että meitä kaikkia ahdistaa välillä — ei ole oikeita tai vääriä asioita, joista olisi lupa ahdistua. Ahdistuksen hetkellä ajatus siitä, että se on täysin normaalia ja sallittua, voi myös helpottaa oloa merkittävästi.
