Pitkittyneet riitatilanteet voivat olla kuluttavia. Ja vielä kuluttavampaa on, jos riidan jälkeen jää vuosikausiksi märehtimään tapahtunutta konfliktia ja sen aiheuttamia tunteita. Aika usein tilanne on kuitenkin se, että mitään todellista syytä loukkaantua ei edes ollut. Olisitko valmis päästämään jostakin vanhasta kaunasta irti ja hyväksymään, että toinen osapuoli ei itseasiassa tehnyt mitään väärää sinua kohtaan? Kyse oli vain sinun tulkinnastasi tai matkan varrella vääristyneistä muistoista.
Muistot ei eivät ole faktaa!
Tämän asian oivaltaminen saattaa olla omassa elämässä yksi iso game changer. Etenkin niille yksilöille, jotka ovat tottuneet elämässään märehtimään vanhoja. Ajatukset ohjautuu osalla meistä helposti kaunan ja katkeruuden puolelle. Katkeruus on vaan siitä harmillinen asia, että se pilaa märehtijän oman elämän. Se on vähän sama asia, kuin joisi myrkkyä ja olettaa toisen kuolevan siihen. Moni velloo vanhoissa joko tietoisesti tai tiedostamatta ja kokee saavansa uhriutumisesta virtaa. Energiaa sekin, mutta lopulta enemmän ottaa kuin antaa.
Usein riidat rakentuvat tulkintojen pohjalle. Se mitä todellisuudessa tapahtui voi olla aivan eri asia, miten itse koemme tilanteet. Eli joku meissä itsessä oleva asia ohjaa meitä tulkitsemaan toisen tekemisen tai sanomisen tietyn filtterin läpi. Tämä filtteri voi olla esimerkiksi joku vanha kokemus kuten koulukiusatuksi tuleminen, mikä värittää edelleen aikuisena tilanteita.
Usein riidat rakentuvat tulkintojen pohjalle.
Jos tapahtumia olisi seuraamassa kolmas osapuoli, jolla ei ole tuota samaa muistijälkeä menneisyydestä, hän ei havaitsisi tilanteessa mitään ihmeellistä tai provosoivaa. Ja näinhän usein onkin. Ulkopuolinen voi olla hyvin ihmeissään, että miten riita saatiin aikaiseksi täysin olemattomasta asiasta.
Tulkintojen lisäksi toinen tilanteita merkittävästi vääristävä asia on aika. Kuukausien tai vuosien kuluessa alamme mahdollisesti vääristää tapahtuneita asioita. Se mikä siinä hetkessä oli totta, voi muuttaa ajan kuluessa paljonkin muotoaan. Muistot muuttuvat ja ovat siksi niin epäluotettavia. Tämä on hyvä tiedostaa: muistot eivät ole faktaa! Joka kerta kun muistelemme jotakin asiaa, luomme sen uudelleen. Muistaminen on aktiivinen prosessi. Vuosien mittaan kaunat helposti syvenevät omassa mielessä.
Kolmantena muistikuviin riitatilanteista vaikuttaa helposti vaikeat tunteet. Yksi mihin törmään jatkuvasti työssäni on häpeä. Jos kohtaamme elämässämme tilanteita, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, minkä haluaisimme olevan totta, niin alamme helposti selitellä asioita. Eli olemme saattaneet kokea häpeällisen tunteet suhteessa toiseen ihmiseen. Tämä voi olla vaikka torjutuksi tuleminen.
Meillä ei ole yksinoikeutta muistoihin ja menneisiin tapahtumiin.
Tilanteeseen liittyvää häpeän tunnetta on niin kivuliasta käsitellä, että alamme muuttaa mielessä tapahtumien kulkua. Ajan mittaan rakennamme riitatilanteen tapahtumasta, missä todellisuudessa ei ollut riitaa. Kyse oli vain torjutuksi tulemisesta, mutta nyt sen tilalla onkin oman pään sisällä kehitelty epäasiallinen käytös torjujan suunnasta. Tämän asia on helpompi hyväksyä, kuin häpeä torjutuksi tulemisesta.
Eikö ole helpottavaa alkaa miettiä vanhoja kaunoja tästä kulmasta: mitäpä, jos minua ei olekaan loukattu tai kohdeltu väärin? Mitäpä jos kyseessä onkin oma mieleni ja toinen osapuoli ei ollutkaan niin paha, mitä itse itsellemme kerromme. Toki se on sitten asia erikseen, jos uhritarinaan kiinni jääminen hivelee ja marttyyrin viitta tuntuu liian kotoisalta kantaa mukana. Tässä kuitenkin usein ehkä yksinkertaisin ratkaisu moneen riitatilanteeseen ja vanhaan kaunaan.
Meillä ei ole yksinoikeutta muistoihin ja menneisiin tapahtumiin. Ole valmis kuuntelemaan tarvittaessa myös toisen tarina. On vapauttavaa ajatelle, että toinen ei ehkä koskaan loukannut meitä. Kaikki tapahtui vain omassa päässä.
Tutustu Komulainen.eu nettisivuihin tästä.
Kurkkaa uudet Riidan ratkaisu -kortit:
