Kun takana on pitkä eristäytyneisyys ja hidastunut elämänrytmi, lohduton yksinäisyys on iskenyt moneen meistä – ehkä jopa ensimmäistä kertaa elämässä. Yksinäisyys on kokemus erillisyydestä ja irrallisuudesta, kaipausta yhteyteen ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Kaiken hiljaisuuden keskellä saattaa tuntua, ettei kukaan tarvitse, enkä minä ole kenellekään tärkeä.
Yksinäisyys tuntuu möykyltä, johon on vaikea saada otetta – ja siksi siitä muodostuu myös helposti kierre, joka sysää vain syvemmälle yksinäisyyteen.
Fyysinen eristäytyminen toisista voi olla kuitenkin myös mahdollisuus. Se antaa tilaisuuden kohdata itsensä ja kehittää kykyä olla yksin kokematta yksinäisyyttä.
Yksin oleminen voi olla joskus pelottavaakin, mutta rauhassa ja turvallisesti sitä voi oppia. Olen itse tehnyt paljon töitä oppiakseni käsittelemään yksinäisyyttä, sillä tunne on seurannut minua monessa eri elämänvaiheessa. Haluan jakaa kanssasi muutaman käyttämäni työkalun yksinäisyyden tunteen helpottamiseen ja turvallisen yksinolon harjoittelemiseen.
1. Hyväksy yksinäisyyden tunne
Yksinäisyyttä vastaan ei tarvitse taistella, eikä siitä pyrkiä pääsemään pois. Tärkeää on antaa tunteelle lupa tulla, eikä kieltää sitä. Kun tunteensa kanssa lepää, siihen voi alkaa tutustua.
2. Tunnista yksinäisyyden ja yksin olemisen ero
Yksinolo ei automaattisesti tarkoita yksinäisyyttä. Ero on siinä kokeeko tilanteen olevan oma valinta vai ei.
Yksinäisyys on lohduttomaksi muuttuvaa kaipausta, kuulumattomuutta ja yhteyden puutetta, josta ei tunne pääsevän pois ja joka ei täyty millään. Yksin oleminen puolestaan on vapautta: kokemus yhteydestä itseen ja muihin, vaikka olisikin vailla seuraa. Se on tunnetta siitä, että hallitsee omaa kokemustaan ja voi milloin tahansa palata läsnäoloon toisten kanssa.
3. Tutustu yksinäisyyden tunteeseesi ja ota siitä ote
Opettele tulemaan tietoiseksi tunteestasi, sen ilmenemisestä ja tavoista, joilla se vaikuttaa toimintaasi. Tätä voit auttaa sanallistamalla kokemusta. Piirrä, kirjoita tai saata muulla tavoin selkeästi eteesi ajatuksia siitä, mitä yksinäisyys sinulle tarkoittaa ja mistä se tulee.
Apuna voi toimia kysymys: “Mitä olisin jos en olisi yksinäinen?” Se auttaa sinua miettimään, mitä voisit tuoda yksinäisyyden kokemuksen tilalle sekä kääntämään huomiosi suuntaan, jossa et koe yksinäisyyttä niin vahvasti.
4. Pysäytä lohduttoman yksinäisyyden tunne
Opettele pysäyttämään yksinäisyyden tunne heti sen ilmetessä. Pysähdy aktiivisesti ja tietoisesti tunteen äärelle sanomalla ”SEIS” ja mieti: ”Mikä on olennaisinta juuri nyt?” Joskus tämä pysäyttää vain sekunniksi, eikä vastausta kysymykseen tule. Joskus se puolestaan sysää pidempään pohdintaan siitä mihin ajattelunsa ja voimavaransa suunnata.
5. Ota yksinäisyyden tunne hallintaasi
Voit käyttää apuna mielikuvaa eräänlaisesta yksinäisyyden säätimestä, esimerkiksi kaukosäätimestä tai liu’usta, jolla tietoisesti ohjata ja säätää sitä tasoa, jolla yksinäisyyden kokemuksen antaa vaikuttaa itseensä.
Voit myös tietoisesti ohjata itsesi katsomaan yhteyteen. Kuvittele, että sinulla on kaksi erilaista mieltä: yksinäinen mieli ja yhteyden mieli, joiden välillä voit liikkua. Mieti aktiivisesti, mihin kiinnität huomiosi – yksinäisyyteen vai yhteyteen – ja ohjaa itsesi tarpeenmukaiseen suuntaan.
6. Kehitä turvallisen yksinolon kykyäsi
Rakenna itsellesi mielikuva turvapaikasta; tilasta, jossa olet onnellinen, saat olla rauhassa ja jossa osaat olla yksin kokematta häirisevää yksinäisyyttä. Ota malliksi jokin olemassa oleva paikka, jonka olet kokenut turvallisena tai sitten voit rakentaa sellaisen mielikuvissasi. Piirrä mieleesi tai konkreettisesti paperille mahdollisimman tarkka kuva siitä paikasta, jossa tunnet yksin olon ihanuuden ja vapauden. Yksinäisyyden iskiessä voit palata tuohon kuvaan ja turvapaikkaasi.
Turvapaikasta kirjoitin myös aiemmin blogissani, lue lisää täältä.
7. Luota ja tunne turva
Vaikka osaisitkin käsitellä yksinäisyyden tunnetta, se tulee nousemaan pintaan aika ajoin. Aina tunteen tullessa hengitä rauhassa ja usko itseesi; luota, että pärjäät yksin ja huomenna et enää välttämättä koekaan yksinäisyyttä. Vaikka hetkittäin tuntuisi siltä, että ratkaisuja yksinäisyyteen ei ole, se ei ole välttämättä pysyvä tila. Aina on toivoa.