Uupumuksen taustalla on usein se, että päivämme ja viikkomme täyttyvät pakollisista suorituksista ja elämäämme jää liian vähän tilaa sille, mikä innostaa, elvyttää ja antaa voimia. Mielissämme elää monenlaisia uskomuksia:
“En minä mitään tarvitse.”
”Sitku olen tehnyt tämä ja tuon, voin ehkä levätä.”
”Jos minä en huolehdi siitä, ei kukaan mukaan.”
”Ei tarvitse auttaa, pärjään kyllä.”
Syviä, sisäänrakennettuja uskomuksia voi olla vaikea muuttaa yhdessä yössä. Joskus muutokseen riittää se, että ihminen tulee tietoiseksi rajoittavasta uskomuksesta. ”Näinkö minä olen ajatellut? Mutta eihän tämä voi pitää paikkaansa.” Usein tarvitaan pidempi muutosprosessi. Kaikki kuitenkin alkaa omien ajatustensa tiedostamisesta.
Henkisen hyvinvoinnin valmentaja Katri Syvärisen uutuuskirja Sinun tarinasi voima – Vapaudu vanhasta ja uskalla loistaa tarjoaa tukea oman sisäisen maailman ymmärtämiseen sekä tietoa uskomuksista ja niiden muuttamisesta. Kirja kannustaa vapautumaan vanhoista rajoituksista ja tekemään omasta tarinasta voiman lähteen.
“Näen työssäni jatkuvasti ihmisiä (useimmiten naisia), jotka eivät ole vuosiin asettaneet itseään etusijalle, tuskin edes muistaneet omia tarpeitaan. Lopputulos on usein uupumus”, kertoo Katri.
Kun yhteys omaan itseen katoaa, katoavat myös terveet rajat. Ei enää tiedä, mikä on itseä ja mikä on muita. Kuka olen silloin, kun en huolehdi muista?
“Monet meistä on kasvatettu aiempien polvien ahtailla ajatuksilla ja kyllästetty lapsuuden ankeilla kokemuksilla enkä tiedä, voiko kaikesta edes täysin vapautua. Mutta ei tarvitsekaan. Tärkeämpää on, miten suhtaudut kortteihin, jotka sinulle on jaettu”, muistuttaa Katri.
Tässä Katrin 4 askelta uuvuttavista uskomuksista vapautumiseen:
1. Tietoisuus. Kun huomaat kuormittuvasi tai vaativasi itseltäsi liikaa, tunnista, millaisia ajatuksia toimintasi taustalla on. Näin rajoittavat uskomukset pääsevät vähitellen esiin. ”Huomaan, etten ole koskaan riittänyt itselleni.”
2. Tunteet. Uskomukset nostavat pintaan kipeitä tunteita. Ne voivat liittyä uskomuksen syntymiseen tai siihen, miten ankara olet ollut itseäsi kohtaan. Miksi olen kohdellut itseäni näin? Milloin tämä uskomus oikein syntyi? Miksi minulle rakas ihminen kohteli minua kurjasti? Miksi elämä järjesti minulle näin vaikeita kokemuksia? Mieli haluaa ymmärtää, mutta joskus se on vaikeaa. Kipu on tärkeää uskaltaa kohdata, vaikka juuri siltä olet yrittänyt suojautua.
3. Hyväksyntä. Kipukohdista tietoiseksi tuleminen voi muuttaa elämää ratkaisevasti paremmaksi. Se ei tarkoita, että sinun pitäisi korjata itsesi, ennen kuin olet vapaa. Usein ainoa asia, mikä meissä on vikana, on se ajatus, että meissä on jotain vikana. Hyväksyntä paradoksaalisesti korjaa sitä, mikä sinussa tuntui väärältä. Tunteiden kohtaamisen myötä voit opetella hyväksymään ajatuksesi, kokemuksesi ja itsesi. Hellitä, vihdoin.
4. Uudelleenmäärittely. Voimauttavin vaihe on kipeän kohtansa määritteleminen uudelleen. Mitä olet oppinut? Mitä voisit ammentaa kokemuksestasi? Ehkä et olekaan riittävä ja arvokas haavastasi huolimatta, vaan sen ansiosta. Anna sen, mikä joskus on mennyt rikki, näkyä ja tuntua. Heikkouden myöntäminen sattuu, mutta se on mitä kauneinta itsensä hoitamista.
Jokaisen horjuvan askeleen myötä uskomuksesi muuttaa muotoaan. Se on ehkä edelleen tallella, mutta jotain on muuttunut. Kun otat itsessäsi lämpimästi vastaan kipeimmänkin kohdan, olet kokonaisempi kuin koskaan.