Aamukahvista puolet kaatuu pöytää pitkin valuen listojen väliin ja hakeutuen myös vaaleaa ruokapöydän tuolin pehmustetta koristamaan. Olen nukkunut ohi herätyksen ja mieli on jo ennalta ärtynyt. Hörppään puolityhjästä kahvikupista pienen siemauksen polttaen suuni – juoma on tulikuumaa. Kuulostaako tutulta?
Ehkä tämä on jollekin perinteinen maanantain aloitus, jollekin harvinainen, mutta ihan ymmärrettävä ärsytystä aiheuttava tapahtumisen summa. Joskus kaikki, myös ne kahvit, menee penkin alle. Meillä kaikilla on päiviä, kun kaikki ärsyttää, ketuttaa ja turhauttaa.
Usein ärsyyntynyt olotila on helposti selitettävissä, jos vain hetkeksi pysähtyy miettimään: Olenko nukkunut huonosti? Jännittääkö jokin työasia tai painaako jokin ihmissuhdetilanne mieltä alas? Syyttelenkö tai vähättelenkö itseäni arjessa?
Tärkeintä näinä huonoina päivinä lienee kuitenkin se, että pahaa oloa ei pura muihin, vaan muille. Jos harmittaa, kerro siitä kumppanille, ystävälle tai työkaverille. Kerro asiasta heille, jotka mahdollisesti joutuisivat muuten kärsimään negatiivisista tunteenpurkauksistasi ilman syytä. Jutelkaa tästä turhautumisesta lisää tai antakaa sen olla, mutta ainakin asia on kaikilla silloin tiedossa.
Olisi hienoa, että kaikissa arjen ympäristöissä; kotona, töissä ja vapaa-ajan harrastuksissa voisimme avata keskusteluja ja sitä myöten lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta rakentavalla tavalla. Me-henkeä hajottava puhumattomuus ja patoutunut ärtymys saavat helposti vallan.
Jos pahasta olosta ei kerrota ääneen, alamme usein huomaamattamme tiuskia tai vähätellä muita, vaikka totuus on, että siihen kenelläkään ei ole oikeutta. On oikeus tuntea pahaa oloa, mutta ei kohdistaa sitä muihin. Ärsyyntynyt ilmapiiri leviää siinä, missä iloinenkin.
Miten sitten voi nostattaa mielialaa ja vähentää negatiivisuutta?
Tässä, kuten monissa muissakin arjen pienissä haasteissa juuri avoimuus on se, mikä vähentää negatiivisia lieveilmiöitä; kun muut ympärilläsi tietävät ärtymyksestäsi, he osaavat antaa sinulle tilaa ja mahdollisesti tukevat sinua vaikeassa tilanteessa. Se, että iloinen energiaa pursuava ystävä kertoo onnistumisistaan juuri silloin, kun sinulla on huono olla, saattaa ymmärrettävästi ärsyttää. Samaan aikaan täytyy muistaa, että on ihan yhtä ymmärrettävää, että ystävä haluaa jakaa tätä iloa muille.
Oli kyseessä sitten kaatuneen maanantaiaamukahvin aiheuttama tuska tai aidosti vaikea elämän haaste, sama näkökulma pätee aina – jokaisella on oikeus kokea omat tunteensa, mutta ei kohdistaa negatiivisia tunteita muihin.
Aina on suotavaa puhua ja jakaa, mutta rakentavasti. Niin ilot kuin surut, ärsytykset kuin onnistumiset, tuntuvat kaksin verroin helpommilta kohdata, kun niistä keskustelee muiden kanssa ja ottaa vastaan erilaisia näkemyksiä tilanteeseen liittyen. Ja hei, muistetaan, että jokaisella on oikeus välillä olla kiukutteleva pikkulapsi. Anteeksipyyntö on paikallaan silloin, kun voimavarat eivät riitä ennaltaehkäisemään äksyilyä.
Milloin sinulla oli viimeksi huono päivä, miten se näkyi käytöksessäsi?
