Aasiassa matkustaessani tapaan paljon erilaisia ihmisiä eri ympäristöistä. Elämänsä suunnan muuttaneita, uuden polun etsijöitä, itsensä tutkailijoita. Yleensä kaikki ovat jotain etsimässä.
Melko harva listaa tavoitteekseen elämässään tai matkallaan konkreettisia kukkulanvalloituksia. Toki joku tahtoo nähdä veden alla maailman myrkyllisimmän mustekalan tai yöpyä saaren korkeimman tulivuoren huipulla. Mutta miten suurelta kliseeltä se kuulostaakaan, suurin osa on hakemassa onnea. Haluaa olla onnellinen. Tahtoo löytää onnellisuuden.
Ja heistä suurimmasta osasta tuntuu siltä, että välillä olisi helpompaa valloittaa se tulivuori.
Olen pureskellut ajatusta siitä, että onnellisuus olisi puhtaasti päätöskysymys. Että se löytyisi synnynnäisesti jo minun sisältäni. Itämaisssa uskotaan tähän vahvasti. Siihen, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus valita. Ollakko onnellinen vai onneton.
Itämaisten oppien mukaan ihminen voi päättää olla positiivinen tai negatiivinen. Optimisti tai pessimisti. Niiden oppien mukaan ihmisen sisältä löytyy tietty määrä voimavaroja, energiaa. Ja sekä onneen että onnettomuuteen vaaditaan yhtä paljon ponnistuksia. Mutta niiden voimavarojen suuntaamisesta riippuen elämä avautuu eteen hyvin eri tavalla.
Ihminen voi keskittyä näkemään joko elämän pieniä kauniita asioita tai maalata maisemaansa suuria epäkohtia. Ihminen voi päättää valita. Voisin hymyillä ravintolan pöydällä olevalle kukkakimpulle tai ärsyyntyä sen kimpun vieressä lojuvista leivänmuruista. Voisin manata sadepäivää tai iloita sen tuomasta puhtaasta tuoksusta. Vaikka sekin kuulostaa kliseiseltä, kyse on juurikin siitä Onko lasini puolitäynnä vai puolityhjä -jutusta.
Vaikka myönnän sortuvani itse monesti pessimismiin, ja välillä lasini on tosiaankin puoli tyhjä, jollain lailla minua lohduttaa se, että resepti onneen olisikin niin yksinkertainen. Että onnelliset ihmiset eivät ole kaapissa säilömiään viisasten kiviä kiillottavia yli-ihmisiä, vaan ihan tavallisia tyyppejä, jotka ovat tehneet päätöksen. He ovat päättäneet olla onnellisia ja tehdä töitä sen eteen.
Kaikille ihmisille tapahtuu ikäviä asioita, myös onnellisille. Mutta ehkä onnelliset ihmiset osaavat suhtautua ikäviin asioihin eri tavalla. Ehkä he eivät jää märehtimään ongelmaansa, vaan ratkaisevat sen parhaalla mahdollisella tavalla ja siirtyvät sitten eteenpäin.
Ehkä onnelliset ihmiset eivät vaivu pessimismiin. Jos odottaa aina tapahtuvan pahinta, usein jotain ikävää saattaa tapahtua. Samalla tavalla, jos toivoo itselleen hyvää, monesti tavalla tai toisella sitä saa.
Joku sanoi kerran minulle, että ihminen saa loppujen lopuksi kaiken sen, mitä elämäänsä uskaltaa toivoa. Mutta se on jo toinen tarina.
Luin Huffington Postista listan, jonka mukaan onnellisia ihmisiä yhdistävät tietyt asiat. Tietyt tietoiset valinnat. Ja se päätös.
- Onnelliset ihmiset…
- …hyppäävät välillä ulos rutiineistaan ja muistavat nauttia ja tiedostaa elämän pieniä asioita.
- …viettävät aikaa positiivisten ihmisten seurassa, jotka tuovat elämään itsevarmuutta, luovuutta ja hauskuutta. (Negatiivisten ihmisten vaikutus on muuten päinvastainen)
- …nukkuvat tarpeeksi.
- …välttävät juoruilua ja small talkia ja käyvät mieluummin syvällisiä keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa.
- …auttavat mielellään muita. Tutkimusten mukaan muiden auttaminen lisää onnellisuutta.
- ….tapaavat ihmisiä mieluummin kasvotusten kuin sosiaalisen median välityksellä.
- … harrastavat liikuntaa. He tietävät, että liikunta vaikuttaa mielialaan, selkeyttää ajatuksia ja kontrolloi impulsseja.
- …käyttävät rahaa mieluusti muiden ihmisten ilahduttamiseen.
- …uskovat siihen, että he voivat halutessaan kehittyä tai muuttua.
PS. Tänään päätin olla onnellinen. Ja hyväksyä senkin, ettei kukaan voi olla onnellinen koko ajan. Vai voisikohan senkin päättää?
