Stressi, huono uni, suolisto-ongelmat ja jumissa oleva aineenvaihdunta vaikuttavat merkittävästi hormonitasapainoon. Mutta millä lailla hormonit vaikuttavat esimerkiksi laihtumiseen, miten korjaat ruokavaliosi niin, että se tukee optimaalista hormonitoimintaasi ja miten opit ymmärtämään esimerkiksi rasvanpolttoon vaikuttavia hormoneja kuten insuliini ja kortisoli? Hyvän olon hormonidieetti (Tammi 2016) antaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin, sekä kannustaa omaksumaan pysyvän hyvän olon filosofian jatkuvan diettaamisen sijaan.
(Tammi 2016) antaa vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin, sekä kannustaa omaksumaan pysyvän hyvän olon filosofian jatkuvan diettaamisen sijaan.
Tietokirjailija, hyvinvointialan yrittäjä ja pienen pojan äiti Kaisa Jaakkola sai itse käytännössä oppia, mitä tarkoittaa, kun hormonitasapaino sekoitetaan: fitness-kisaamisen myötä keho vietiin äärirajoille, rankasta dieetistä palautuminen epäonnistui ja alkoi vuosia kestänyt kierre, jossa etsittiin syitä kehon ja mielen epämääräisille ongelmille. Lopulta Kaisalla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta ja hän alkoi vihdoin ymmärtää, miten yhdenkin hormonin liian pieni tai suuri määrä saattoi suistaa koko järjestelmän epätasapainoon. Ensimmäisen hormoneita käsittelevän kirjansa Kaisa julkaisi vuonna 2011 ja lähes 50 000 myytyä kirjaa myöhemmin hän toimii perustamansa Optimal Performance-nimisen yrityksen kautta ravinto- ja hyvinvointivalmennuksien parissa.
Uusimmassa kirjassa käydään läpi perusteellisesti hormonien toimintaa niin tieteellisellä tasolla kuin käytännön esimerkkien kautta. Vaikka kirjassa käydään paljon läpi hormonien vaikutusta painonhallintaan, on yksi sen tärkeimmistä viesteistä mielestäni seuraava: mitkään muutokset eivät saa tapahtua hyvinvoinnin kustannuksella. Ja koska hormonit vaikuttavat kehon jokaiseen kudokseen ja kontrolloivat monia elimistön jatkuvasti tapahtuvista elintärkeistä toiminnoista, on hyvä ymmärtää, että hormonijärjestelmä ei toimi vain yksi osa kerrallaan, vaan se on vuorovaikutuksessa myös immuunipuolustuksen, suoliston ja hermoston toiminnan kanssa.
Ilo ravitsee sydäntä ja saa hyvän olon hormonit hyrräämään
Kirjassa syvennytään myös mielen ja ympärillä olevien ihmisten rooliin elämäntapamuutoksessa. Tässä tärkeässä osiossa Kaisa muistuttaa, että keho ei ole erillinen mielestä: Myös ilo ravitsee sydäntä ja saa hyvän olon hormonit hyrräämään. Hän kehottaakin kuuntelemaan sydäntään ja suuntamaan oman toiminnan iloa tuottavien asioiden tekemiseen. Näin ihmisen on helpompi nähdä itsensä kokonaisuutena ja pyrkiä tasapainottamaan ja hoitamaan itseään niin kehon, mielen kuin sydämen tasolla. Tällä tavoin myös kurjia tunnetiloja ja niiden ajamia pakonomaisia syömistapoja on mahdollista hallita.
Kirjan neljännessä osiossa pureudutaan kokonaisvaltaisen terveyden ja hormonitoiminnan tärkeimpiin tukipilareihin: stressinhallintaan, uneen, suolistoon ja ruokavalioon, maksan toimintaan sekä liikuntaan. Erityisesti suoliston hyvinvoinnilla on valtava merkitys hormonitasapainolle ja myös aivojen ja suoliston mikrobien yhteydestä on saatu mielenkiintoista tutkimustietoa vasta ihan viime vuosina.
Olen lukenut useamman Kaisan kirjan, käynyt hänen luennoillaan, sekä osallistunut myös Optimal Performance-yrityksen järjestämille kursseille. On ollut ilo huomata, että kaikesta Kaisan ja hänen tiiminsä tekemisistä huokuu tervehenkisyys, tasapaino ja elämänilo. Tämänkin kirjan loppusanoihin Kaisa kiteyttää hienosti samansuuntaista filosofiaa:
