Emme aina voi vaikuttaa toisen ihmisen tulkintaan – joskus sanat eivät vain mene perille

Eveliina Holm​ on joogaopettaja, ​mindfulness-ohjaaja CFM® ja bloggari, joka pyrkii tutkimaan elämää lempeästi ja hyväksyen. Jooga ja meditaatio ovat Eveliinan näkemyksen mukaan elämämme tilaisuuksia, j​oiden​ aikana voimme​ asettua oivaltamaan​, tuntemaan​ sekä​ olemaan jatkuvan tekemisen ja suorittamisen sijaan. Löydät Eveliinan tunnit, tapahtumat, kurssit ja blogin osoitteesta www.eveliinaholm.com


Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että sanat ovat paljon muutakin kuin pelkkiä sanoja? Kommunikointi näyttelee suurta roolia elämässämme ja monen ihmissuhteen kulmakivi on toimiva viestiminen. Sanoissa on paljon energiaa ja kun viestimme, emme vaikuta ainoastaan vain toisiin ihmisiin, vaan myös itseemme.

Sanojen energia

Miten sanat sitten vaikuttavat meihin? Sanon monesti meditaatiota ohjatessani, että se, mihin kohdistat huomiosi, lisääntyy elämässäsi. Where attention goes, energy flows. Ehkä tiedät sen tunteen, kun olet sanonut jotain, joka on loukannut toista ihmistä. Todennäköisesti tiedät myös sen, miltä tuntuu, kun sanoistasi on ollut apua toiselle ihmiselle. Näissä tunteissa on aika paljon eroa, eikö? Kehittämällä kykyä käyttää sanoja viisaasti ja ystävällisesti, sekä puhumalla sydämestämme, vilpittömästi ja totuudenmukaisesti, lisäämme näitä asioita elämässämme.

Oppimani mukaan on tiedetty jo pitkään, että sanoissa on voimaa. Buddhan yksi ohje oli, että valheellisesta puheesta tulisi pidättäytyä. Patanjalin joogasutrasta löytyy puolestaan kohta ”satya”, joka yksinkertaisesti käännettynä tarkoittaa totuudellisuutta sanoissa, ajatuksissa ja teoissa. Näissä ohjeissa puhutaan valehtelusta, mutta myös totuuden ilmaiseminen niin, että se aiheuttaa kärsimystä, ei ole viisasta. Emme edistäisi mitään sanoessamme ystävällemme, että hänellä on päällään kamalin paita, jonka olemme koskaan nähneet.

Puhe on myös yhteyttä itseen ja muihin

Yksi asia, joka sai minut pohtimaan aihetta, on sosiaalisen median lisääntynyt käyttö viestinnässä. Elämme tällä hetkellä 24/7 elämää ja viestejä lähetetään kiireessä ja väsyneinä. Viesteissä on se haastava puoli, että niistä jää puuttumaan tärkeitä elementtejä, kuten äänensävyt ja eleet, jotka antavat vastaanottajalle tietoa esimerkiksi siitä, puhummeko sydämestämme vai emme. Emojitkaan eivät voi kokonaan korvata nonverbaalista viestintää, sillä ääni resonoi eri tavalla, kuin kuva. Puhe on paitsi informaation jakamista, myös yhteyttä. Joskus valitettavasti yhteys katkeaa viestittelyssä.

Eräs seikka sanojen voimaan liittyen on myös vastaanottajan subjektiivinen tulkinta. Se tapahtuu aina, oli kyseessä puhe, ele tai viesti. Viesteissä käytämme nykyään paljon lyhenteitä ja vieraskielisiä ilmaisuja, kuten ”asap & sorry”, jotka voidaan tulkita helposti väärin. On hyvä tiedostaa, että toiselle ”asap” voi tarkoittaa jyrkkää ”lopeta kaikki muu välittömästi heti ja tee tämä nyt”, vaikka lähettäjä olisikin tarkoittanut lempeää ”olisitko niin ihana ja teet tämän kun ehdit”. Toiselle taas ”sorry” on vilpitön anteeksipyyntö ja toiselle se on välinpitämätön heitto. Toisen ihmisen tulkinta on jotain, mihin emme voi vaikuttaa, mutta tämä on hyvä tiedostaa, eikö vain? Ehkä voimme myös välttää sitä, ettemme tarkoituksenmukaisesti puhu tai elehdi tulkinnanvaraisesti.

Lempeys ja armollisuus

Täydellisiksi emme luultavasti tule koskaan ja joskus voi tuntua vaikealta kommunikoida ystävällisesti ja rehellisesti. Siihen, mitä kussakin tilanteessa sanomme, vaikuttavat monet seikat, kuten vaikka kiire tai tiedostavalta mieleltä piilevä pelko, joilta emme tule koskaan välttymään kokonaan. Usein me ihmiset haluamme todistaa, että olemme oikeassa tai joskus kostamme sanomalla ilkeitä asioita, kun meitä on loukattu. Haastavia tilanteita ja konflikteja tulee, se on varmaa.

Olen huomannut, että tärkeää on se, miten olemme sen kanssa, kun koemme pahaa oloa siitä, että kommunikointi on ollut haastavaa, olemme ehkä kertoneet valkoisen valheen tai loukanneet toista ihmistä. Olisiko mahdollista lempeästi myöntyä tapahtuneelle ja antaa anteeksi itsellemme omat sanamme? Uskoen, että meissä on kyky toimia toisin ja toisaalta tietäen, että kommunikaatio ei ole taas uusi rasti listalla, joka meidän pitäisi suorittaa mahdollisimman hyvin ja ruoskia itseämme, mikäli emme suoriutuneet tehtävästä.

Ajattelen, että myöntyminen, lempeys ja armollisuus edistävät suhdetta itseemme ja muihin.

Arjen vinkit

Haluan tähän loppuun jakaa muutaman vinkin, joita käytän itse omassa arjessani voimavarojeni mukaan. Minun, tai sinun ei tarvitse pystyä näihinkään joka kerta.

  • Ehkä seuraavan kerran kun olet kommunikaatiotilanteessa, joka voisi kääntyä konfliktiksi, kokeile pysähtyä hetkeksi. Kysy itseltäsi, mitä oikeasti haluat sanoa? Onko se totuudenmukaista ja ystävällistä?
  • Huomaa, miten puhut itsellesi. Jos huomaat olevasi ankara, voit vaikka kokeilla vaihtaa toisenlaiseen, lempeämpään sävyyn. Mitä jos voisit joskus puhua itsellesi niin kuin haluat muiden puhuvan sinulle?