Meidän tarinamme

Tiedätkö, mistä viisivuotias Hidasta elämää -sivusto on saanut alkunsa ja miten se on kasvanut? Tässä meidän tarinamme.

1990-luvun lopulla, kun Sanna vielä viimeisteli lukio-opintojaan ja teki vauhdikkaita tulevaisuuden suunnitelmia, Pequ toipuili kotona ensimmäisestä syövästään. Nopeasti ajatteleva, liikkuva ja puhuva Pequ oli ensimmäistä kertaa elämässään havahtunut ajattelemaan, että ehkä nopeuden takana on jotain syvempää. Hidasta elämää -sanapari putkahti hänen mieleensä.

Sanapari pyöri mielessä usein, kun Pequ lueskeli buddhalaisesta elämäntavasta ja henkisestä kasvusta. Mistä tässä elämässä oikein pohjimmiltaan on kyse? Vuonna 2006 Pequ kuuli Facebook-nettiyhteisöstä, joka oli syntynyt amerikkalaisesta yliopistomaailmasta ja lähtenyt leviämään ympäri maailmaa. Pian Pequ sai puserrettua näkyviin sanat, jotka olivat leikitelleet, kasvaneet ja saaneet sisältöä mielessä: Pequ perusti Facebook-ryhmän, joka sai nimekseen Hidasta elämää.

Ryhmä kasvoi hurjalla vauhdilla Facebookin ensimmäisinä laajempina Suomi-vuosinaan. Hidasta elämää -ryhmän seinälle alkoi sadella kiitoksia ryhmän olemassaolosta:

”Tämä on minun paikkani… vastustan henkisesti kaikkea, mikä liittyy kiireeseen, mutten aina pysty sitä fyysisesti torjumaan. Nyky-yhteiskunnassa se pakkaa vaan menemäään niin, että kun vähän hidastaa, saattaa jäädä jalkoihin. Luen juuri kirjaa Luolakarhun klaanista ja tämä kirja, jos mikä palauttaa hyvin mieleen niitä asioita, joita nykyihmiset ovat jo unohtaneet. Esimerkiksi miltä ensilumi tuoksuu…” 

”Onpa mukavaa huomata, että on näin paljon ihmisiä, joilla on sama tavoite!”

”Hey, tää foorumi on ku mua varten luotu, koska oon hidas kaikissa yleisissä toimissani! Siis äly kyllä pelaa ja olen luullakseni muuten kaikin puolin keskiverto ja normaali, mutta teen vaan asioita hitaammin kuin muut. Esim. syön kauemmin, koska nautiskelen ja kai pureskelen enemmän, olen unikeko, olen suihkussa ja saunassa pitkään jne.” 

Facebookin mahdollistama yhteisöllisyys ja kollektiivinen tietoisuus alkoivat tuoda esiin yksittäisten ihmisten salaisia ajatuksia omasta jaksamisesta ja kiihtyvästä tahdista: ”En olekaan yksin näiden ajatusten ja tuntemusten kanssa!” Häpeä väistyi, kun saattoi kuulla, että moni muukin on hämmentynyt ja väsynyt. Ensimmäisten vuosien aikana 8 000 hengen ryhmässä peilattiin erityisesti työelämän paineita ja haaveiltiin oravanpyörästä hyppäämisestä.

Vuoteen 2008 mennessä entinen pikajuoksija Sanna oli ehtinyt ottaa neljän vuoden spurtin valmistuakseen suomen kielen maisteriksi ja oli kiihdyttänyt työelämässä päätoimittajaksi. Musiikkimediassa vaikuttava Pequ oli yhteisen palaverin jälkeen lähettänyt Sannalle kutsun Hidasta elämää -Facebook-ryhmäänsä.  Sannan ensimmäinen ajatus oli: ”Onko tämä imperatiivi vai partitiivi?” Onko tämä vihje vai toteamus?

Vuonna 2010, kun Sanna oli heittäytynyt kalkkiviivoilla rähmälleen, eli kieltäytynyt tarjotusta liiketoiminnanjohtajan paikasta omien voimien ehtymisen vuoksi, hän mietti: Mitäs nyt? Mitä seuraavaksi? Mistä tässä elämässä on pohjimmiltaan kyse?

Hidasta elämää -sanapari tuntui nyt Sannasta imperatiivilta, käskyltä. Vihdoin sanapari alkoi näyttäytyä Sannan ja Pequn keskusteluissa myös nettisivustona. Hidastaelamaa.fi –nettisivusto avattiin 1.10.2010.

Ensin Hidasta elämää -sivustolla oli vain yksi lukija, joka oli luultavasti haastateltava itse. Haastateltavana oli hitaudesta tuottavuutta ammentava taidemaalari Markku Pääkkönen. Sivuston perustajat päättivät, että julkaistaisiin yksi pieni artikkeli päivässä. Julkaisut saattoivat olla rauhoittavia kuvia, soittolistoja, vinkkejä tai haastatteluita.

Sinä päivänä, kun Hidasta elämää -sivusto juhlii kuukauden ikäistä taivaltaan, Mikael Jungner jakaa artikkelin 10 syytä, miksi töissä pitäisi hidastaa. Sivuston kävijäluvut pomppaavat kymmeniin tuhansiin. Kolme kuukautta sivuston avaamisesta julkaistaan vanha tarina kalastajasta ja liikemiehestä, joka tiivistää sivuston idean nerokkaasti. Tarina kerää yli 30 000 tykkäystä. Samoihin aikoihin Hidasta elämää -sivusto saa variaatiota kirjoittajakaartiin, kun suositut Keskiviikkokolumnit alkavat.

Yksi artikkeli ilmestyy sivustolle joka arkipäivä, vuoden ajan. Vuoden ikäisellä sivustolla julkaistaan haastattelu kassatyöntekijä Jama Jamasta: kassapoika joutuu valtavaan mediapyöritykseen. Hidasta elämää -sivuston 15 000 tykkääjää ovat tehneet Jama Jamasta ilmiön.

Puoli vuotta Jama Jama -ilmiöstä Hidasta elämää -sivustolla julkaistaan käännös Kent Nerburnin Erään taksikuskin tarinasta. Samana päivänä Hidasta elämää -sivusto kaatuu. Asiaa selvitellään palveluntarjoajan kanssa, ja tiedoksi saadaan teknisistä asioista vastaavien henkilöiden analyysi tilanteesta: Hidasta elämää -sivusto on joutunut laajamittaisen verkkohyökkäyksen kohteeksi.

Laajamittainen verkkohyökkäys paljastui lopulta laajamittaiseksi kiinnostukseksi inhimillisiä arvoja kohtaan. Tarina, joka tiivistää elämän tärkeimmät asiat kuoleman kynnyksellä, sai laajamittaisen yleisön, joka pohti: Mistä tässä elämässä on pohjimmiltaan kyse?

Mistä tässä elämässä on pohjimmiltaan kyse? on kysymys, josta Hidasta elämää -sivuston sisältö koostuu. Syntyy pohdinta sitten sairasvuoteella, työelämän ajallisilla tai määrällisillä kalkkiviivoilla, hidastamalla, nopeuttamalla, hengittämällä, motocrossaamalla – sen ei niin väliä.  Tärkeintä on pohdinta, joka muistuttaa siitä, mikä pohjimmiltaan on itselle merkityksellistä. Juuri nyt. Tässä.

***

Hidasta elämää numeroina: 5 vuotta 1.10.2015, yli 40 kirjoittajaa, Facebookissa yli 83 000 tykkääjää (Suomen suosituin terveys- ja hyvinvointiyhteisö), Instagramissa meitä seuraa 9 000 fiilistelijää (@hidasta), ja sivustolla vierailee keskimäärin 150 000 eri lukijaa viikossa. Vuonna 2015 olemme yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana tavoittaneet kolmasosan yli 15-vuotiaista suomalaisista!

***

Kiitos Sinulle, koska olet osa tarinaamme!

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa:
  • Magneetti voimalauseella – Kiitä

    3,90  (sis. alv)
    Lisää ostoskoriin