Tässä mennään vanhasta maailmasta uuteen, kultaiseen aikakauteen ja kaikkea olemassa olevaa kyseenalaistetaan. Arjessa muutos uuteen tietoisuuteen on välillä täynnä melkoisia haasteita! Erityisesti tähän törmäävät nuoret ja lapset, sekä heidän vanhempansa. Nuoret ovat jo hyvin erilaisella tietoisuuden tasolla kuin me vanhempi väki. He eivät enää lähde mukaan vanhoihin rooleihin, tai perinteisiin tapoihin, joita heille vanhaa kaavaa noudatellen tarjoillaan. Hyvää tarkoitetaan, mutta monelle hyvät vanhat konstit eivät vain enää toimi. Heillä on omat näkemyksensä ja oma sisäinen ohjauksensa, joka vie heidät toteuttamaan ominta itseä. Ja heidän kutsumuksensa voi olla hyvin erilaista kuin mihin vanhemmat ja ympäristö olemme valmiita. Ymmärrystä ja avarakatseisuutta tarvitaan!
Vuoropuhelu nuoren ja vanhemman välillä on tärkeää. Jos keskustelu ei onnistu konkreettisesti, heidän kanssaan on helppo jutella telepaattisesti. Ajatuksen tasolla käydyt keskustelut ovat todella toimivia ja niissä voi käsitellä kaikkea sitä mikä voi olla vaikea ottaa esiin normikeskustelussa. He reagoivat herkästi positiiviseen ja rakkauden taajuudella lähetettyyn tunteeseen tai energiaan.
He näkevät ja toimivat sydämellään, ja monet näkevä aurakentät tai valo-olentoja ja energioita. Heillä on herkistyneet aistikanavat ja moni heistä ei edes tiedä, että muut eivät välttämättä näe samoin kuin he. Uuden ajan nuorilla on kyky nähdä suoraan asioiden ytimeen, heille ei kannata tarjoilla rooleja tai naamioita, sillä he näkevät suoraan sydämeen. Ja monesti heillä voi olla vaikeuksia ymmärtää tietoa, jota vastaanottavat herkistyneillä aisteillaan. Heille on parasta olla aito ja rehellinen, koska heitä ei voi huijata. On parasta näyttää kaikki tunteensa aidosti, kivat ja vähemmän kivat, se on paras tapa saavuttaa luottamus.
Nuoret itse ovat itsensä parhaita spesialisteja. He edustavat uudenajan kultaista tietoisuutta käytännön ihmisyydessä. Myöskään heillä ei kaikki ole valmiina tehtäväänsä, ja he joutuvat etsimään tietään joskus hyvinkin syvien karikkojen kautta. Tässä he tarvitsevat vanhempiaan ja ihmisiä, jotka ovat tukemassa ja luomassa resursseja, heidän erityisellä tiellään. He ovat suunnan näyttäjiä vanhasta uuteen. He ovat tiellä, jota ei ole avattu valmiiksi ja jolle ei ole tarkkoja suuntaviivoja tai opasteita. Mutta heillä on sisäinen, herkkä tietoisuus, joka on paras opastaja heille.
Nuoret muutoksen arkkitehteinä
Olen kuullut tapahtumista, joissa koulu painostaa vanhempia hankkimaan ylivilkkaalle lapselleen lääkityksen tai sitten vaihtamaan koulua. Erilaisia diagnooseja annetaan monille lapsille ja nuorille. Erilaisuus koetaan mieluummin sairautena, kuin luovana potentiaalina, jota ei osata ottaa käyttöön. Minun mielipiteeni on, että ylivilkas lapsi tai nuori on täynnä poikkeuksellista energiaa, joka hakee luonnollista purkautumistietä. Minusta olisi tärkeä hakea uusia menetelmiä tämän luovan ja voimakkaan energian käyttöönottoon. Sen sijaan että se yritetään vaientaa ja tukahduttaa, voitaisiin ottaa lapsi tai nuori itse mukaan keskusteluun ja suunnittelemaan uudenlaista oppimisympäristöä.
Meillä ei Suomessa ole valitettavasti kovin montaa erilaista kouluvaihtoehtoa. Moni onkin kokenut kotiopiskelun itselleen parhaaksi tavaksi. Meillähän ei ole Suomessa peruskoulupakkoa, vain oppivelvollisuus ja sen voi suorittaa myös kotona.
Harrastukset ovat tärkeässä roolissa, ne ovat hyvä tapa löytää luonnollinen purkautumistie omalle erityislaatuisuudelle. Luonto ja puhdas ruoka ovat myös hyvin tärkeitä tasapainottajia, sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Sillat vanhaan ovat murtumassa ja paluuta menneeseen ei ole. Nyt tarvitaan tietoista rohkeutta todenteolla.
Lapset ja nuoret ovat tulleet muuttamaan maailmaa ja he aloittavat työnsä ensin kotonaan vanhemmistaan ja kasvaessaan tarhoissa ja kouluissa. Heitä kannattaa tukea ja kannustaa sekä kuunnella hyvin herkällä korvalla. Kun he haastavat maailmaa erilaisuudellaan, he ovat toteuttamassa sielunsopimustaan. He ovat auttamassa meitä vanhasta uuteen. Kohti kultaista aikakautta.
