”Eräs matkailija pienellä kreikkalaisella saarella katseli, kun nuori poika yritti saada aasia liikkeelle. Pojan oli määrä kuljettaa vihanneksia, ja hän oli täyttänyt aasin kantokorit huolellisesti. Mutta aasi ei tahtonut liikkua. Tilanne alkoi ärsyttää poikaa aina vain enemmän. Hän kiskoi kovaa köydestä ja korotti ääntään komentaessaan aasia, joka seisoi hänen takanaan. Aasi vain painoi kavionsa päättäväisesti maahan. Erittäin päättäväisesti.
Ilman pojan isoisän apua köydenveto olisi saattanut kestää kauan. Hän kuuli metelin, tuli ulos talosta ja vilkaisi tuttua näkyä – aasin ja ihmisen epäsuhtaista taistelua. Lempeästi hän otti köyden pojalta. Sitten hän sanoi hymyillen: ’Kun se on tällä päällä, koeta tätä. Anna köyden roikkua väljästi kädestäsi näin, asetu sitten aasin lähelle seisomaan ja katso siihen suuntaan, mihin haluat mennä. Sitten vain odotat.’
Poika teki, kuten isoisä oli ehdottanut, ja hetken kuluttua aasi alkoi kävellä eteenpäin. Poika kiljahteli riemusta, ja matkailija katseli, kuinka poika ja aasi ravasivat vierekkäin pitkin tietä ja katosivat pian mutkan taakse.”
Lähde: Mark Williams & Danny Penman: Tietoinen läsnäolo – Löydä rauha kiireen keskellä, Basam Books 2012
Kysymyksiä itselle:
- Yritänkö kontrolloida asioita väkisin?
- Yritänkö viedä asioita eteenpäin käyttämällä kaiken energian “oikeaan” suuntaan menemiseen?
- Onko väkisin tekemisen energia hyvää vai huonoa? Mitä tuo energia tekee minulle?
- Olenko huomannut, että yrittämisestä huolimatta asiat eivät mene kuten haluaisin?
- Tekeekö yrittäminen minut onnelliseksi?
- Mitä jos päästäisin irti liiasta yrittämisestä ja katsoisin mitä tapahtuu?
- Voisinko luottaa elämään ja ottaa vastaan sen, mitä minulle annetaan?
- Uskaltaisinko hetkeksi pysähtyä hengittelemään ja katsoa, mitä tapahtuu?
- Pidänkö arvokkaina vain sellaisia asioita, joiden eteen olen tehnyt töitä? Vai osaanko nauttia myös niistä asioista, jotka minulle annetaan ilman, että tekisin mitään?