Seitsemän tapaa syödä

Seitsemän tapaa syödä

Ruokavaliotrendit seuraavat toisiaan jatkuvana virtana ja parhaimmillaan vievät meitä eteenpäin kohti terveempää elämää. Mutta toimisiko ruokailu yksilötasolla vielä enemmän tasapainottavana tekijänä, jos valintojamme ohjaisi intuitio, itsetuntemus ja yksilöllinen fyysinen ja psyykkinen rakenteemme?

Kuva: Asko Kallonen

Lars Johansson pohti ruokailutapoja yli 30 vuotta sitten julkaistussa kirjassaan Kasvisruokaopas – Filosofiaa ja ruokaohjeita,WSOY 1980. Johansson jakoi ihmisten ruokailutottumukset seitsemään eri tapaan ja totesi että ne ovat suoraan tai ainakin välillisesti yhteydessä ihmisen tietoisuuden tasoon:

  1. Syödään mitä ja milloin tahansa ruokahalun mukaan, ilman mitään kriittisyyttä eri ruoka-aineita tai ruokailutapoja kohtaan.
  2. Syödään mielitekojen mukaan. Ruoan tekevät nautittavaksi sen väri, maku, tuoksu ja määrä. Ihmiset, jotka syövät tällä tavoin, ovat yleensä tottuneita tavanomaisiin makuihin eivätkä juuri poikkea niistä.
  3. Syödään psyykkisen mielihyvän saavuttamiseksi. Nämä ihmiset käyttävät yleensä paljon vaivaa ja rahaa myös ympäristöön. He polttavat usein kynttilöitä ja kuuntelevat musiikkia ruokailun aikana.
  4. Syödään tieteellisten teorioiden mukaisesti. Nämä ihmiset laskevat jouleja tai kaloreita, vitamiineja, valkuaispaineita, hiilihydraatteja, mineraaleja jne. Tämäntyyppinen ruokailu on hyvin yleistä länsimaissa, mutta siinä ei lainkaan oteta huomioon ihmistä psyykkisenä ja henkisenä olentona.
  5. Syödään sosiaalisen oikeudenmukaisuuspyrkimyksen mukaan. Tämäntyyppinen ruokailu perustuu moraaliin ja eettisiin näkökohtiin. Monet kansainväliset ravitsemusohjelmat, esimerkiksi YK:n laatimat, perustuvat tähän näkemykseen.
  6. Syödään uskonnollisen tai ideologisen näkemyksen mukaan. Moniin eri uskontoihin tai filosofioihin sisältyy ruokailutapa ja ruoka-aineohjeita. Niitä joko noudatetaan sokeasti tai sitten niistä ei välitetä lainkaan.
  7. Syödään oman rakenteen ja kehityksen mukaisesti. Tämäntyyppinen ruokailu perustuu itsetuntemukseen ja intuitioon. Asianomainen valitsee vapaasti dieettinsä eikä noudata mitään valmiiksi laadittua ohjelmaa tai näkemystä. Ruoka voi käsittää pelkästään kasvisravintoa, mutta myös jossain määrin eläinkunnan tuotteita ja jopa lihaa.

Lars Johanssonin ajatuksia löydät lisää artikkelista Hidasta elämää kaivattiin myös vuonna 1980.