Toimitusjohtaja: ”Päiväunet kuuluvat työpäivään”

”Ihminen on luotu kahden unen vuorokausirytmiin: toiset unet otetaan yöllä ja toiset päivällä. Opin tämän jalon asian nuorena, kun olin putkimiehen apulaisena. Siitä asti olen nukkunut päikkärit lounaan jälkeen”, kertoo J-Impactin toimitusjohtaja-valmentaja, kauppatieteiden tohtori Jari Salminen.

Jari on työskennellyt erilaisissa johtotehtävissä viimeiset 20 vuotta, pääosin vakuutus- ja rahoitusalalla. Vuodesta 2003 lähtien Jari on johtanut omaa J-Impact-valmennusyritystä, jonka missiona on kehittää suomalaista työelämää paremmin ihmisille sopivaksi. Samalla myös toiminnan tehokkuus kasvaa, jolloin molemmat osapuolet voittavat.

”Päinvastoin kuin usein väitetään, suomalainen työelämä ei tällä hetkellä suinkaan toimi 110 prosentin tehokkuudella, vaikka se voi yksittäisen työntekijän kannalta tältä tuntuakin. Keskusteluni ainakin tuhannen suomalaisjohtajan kanssa ovat paljastaneet karmean salaisuuden: Suomalaisilla työpaikoilla painetaan ehkä vain noin 25 prosentin tehokkuudella – jos asioita tarkastelee toiminnan tehokkuuden kannalta. Paljon aikaa ja energiaa kuluu hukkaan sähläämisen, heikon johtamisen ja heikosti järjestettyjen työolojen vuoksi”, Jari avaa ja jatkaa:

”Työssä onnistumisen esteitä on purkamatta vielä vaikka kuinka paljon. Ihmisen ominaisuuksia ja käyttäytymistä tunnetaan heikosti, ja työpaikoilla kuvitellaan vieläkin, että ihminen on jonkinlainen kone. Ei ole. Ihminen toimii monella tavalla toisin kuin koneet. Tämä koskee erityisesti henkistä työtä tekeviä. Oman rytmisyyden tunteminen onkin aivan keskeinen osa henkisen työn tehostamista. Sen vuoksi esimerkiksi päiväunet ovat yksi työn tehostamisen keinoista: uni on hyvä stressin laukaisija, kun stressihormonit pääsevät purkautumaan.”

Jari kertoo, että ihmisen energiset kaudet vaihtelevat sykleittäin vuorokaudessa: ”1,5 tuntia aktiivista aikaa seuraa 15–30 minuutin lepojakso. Työpäivään mahtuu noin neljä tällaista jaksoa.” Jos siis lepovaiheita ei kunnioita, vaan yrittää pitää aktiivisuusvaiheen koko ajan yllä, työskentelyn tehokkuus väistämättä laskee.

Työpäivän aikana nukkuminen vaatii kuitenkin luovuutta, sillä unipaikan löytäminen ei aina ole itsestäänselvyys. Jari kertoo nukkuneensa hyvillä säillä välillä ulkona, joskus onnellisesti työpaikan lepohuoneessa. Silloin tällöin hän on myös livahtanut lounastauolla kotiin nukkumaan. Toimitusjohtaja kuitenkin myöntää, että uni tulee hyvin myös omassa työtuolissa: ovi lukkoon, jalat pöydälle ja puvuntakki pois päältä.

”Suuri idolini oli aikoinaan työkaverini, osastopäällikkö, joka riisui aina kalsareilleen omassa työhuoneessaan mennessään päikkäreille. Hänellä oli vaatteita varten teline, jossa ne pysyivät suorassa. Ja tukkakin pitää muistaa kammata unien jälkeen, että näyttää taas hyvältä”, Jari naureskelee.

Aluksi Jari nukkui salaa, myöhemmin avoimesti.

”Huomasin, että kun tekee kymmenen prosenttia enemmän kuin vaaditaan, ketään ei enää kiinnosta, mitä työajallani teen. Ja toisaalta johtajilla menee 90 prosenttia ajasta omaan touhottamiseen. Eivät he ehdi muita kytätä.”

Jari kuitenkin tietää, että julmin esimies on oma sisäinen pomo. Syyllisyys ja oma mielikuva tehokkaasta työntekijästä pitävät kiinni puuhastelussa, tehottomuudessa.

”Jos ei lepää riittävästi, tehokkuus heikkenee. Ja pitää muistaa, ettei tekemisen määrän lisääminen eikä kiire lisää tehokkuutta”, Jari kiteyttää.

Aiheeseen liittyviä tuotteita Hidasta elämää -puodissa: