Jo vuonna 1977 liikkeenjohdon guru Rosabeth Moss Kanter kirjoitti tutkimuksessaan Men and Women of the Corporation (Yhtiön miehet ja naiset) kaksi kysymystä vastauksineen:
1. Mistä organisaatio tietää, että päälliköt tekevät työnsä ja parhaat mahdolliset päätökset?
Vastaus: Koska he viettävät työssään jokaisen liikenevän minuutin ja työskentelevät siten inhimillisesti mahdollisen äärirajoilla.
2. Milloin päällikkö on tehnyt työnsä?
Vastaus: Ei koskaan. Tai ainakaan tuskin koskaan. Aina voi tehdä vielä enemmän.
35 vuoden jälkeen voisimme esittää kolmannen kysymyksen:
3. Mitä olemme oppineet työn organisoinnista verrattuna vuoteen 1977?
Vastaus: Emme mitään. Samaa sovelletaan nykyään (miltei) kaikkiin työntekijöihin. Olemme jo niin tottuneita työntapaan, että sen sijaan, että näkisimme ongelmia työn organisoinnissa, luulemme, että meissä itsessämme on vikaa; sillä emme pysty epäinhimillisiin suorituksiin ja aina pitäisi pystyä tekemään vähän enemmän.
LUE MYÖS: 10 syytä, miksi töissä pitäisi hidastaa
