Hetki itselle.
”Luonto elää viattomassa tyyneydessä, joka edeltää ajattelun syntymistä. Puu, kukka, lintu ja kivi eivät tiedosta omaa kauneuttaan ja pyhyyttään. Kun ihmiset hiljentyvät, he siirtyvät ajattelun tuolle puolen. Siellä on tietämisen, tietoisuuden lisäulottuvuus.” Eckhart Tolle: Tyyneys puhuu, Basam Books 2006
Sanna Vatanen (kuvat Sami Repo): Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta!, WSOY 2010
Ai kuinka kaunista ja oivaltavaa! Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta! on kerrassaan inspiroiva, iloinen ja voimauttava käsityökirja.
Sanna Vatanen seuraa Kerttu-mummonsa jalanjälkiä jämälankataitajana. Jämälankakirjassa on 48 ohjetta: tossuja, peitto, huiveja, villahousut, solmio, paitoja, kamerasuojus, iltakenkien koristeita, myssyjä, hassu-pallohuivi, tupsuista tehty Pompon-matto jne.
Jokaisen ohjeen perustiedoissa kerrotaan kolmen tähden skaalalla mikä on ohjeen vaikeustaso ja miten pitkä aika työn tekemiseen menee. Etenkin tasoskaala tuntui olennaiselta, koska tiedän, etteivät taitoni riitä (vielä) vaativimpiin töihin.
Kirja antaa uudenlaisen arvon langanpätkille ja itse tehdyille käsitöille. Esimerkiksi kirjan vaatteet ovat värikkyydessään ja iloisessa huolettomuudessaan niin 2010-lukua, että ne tuovat uskoa uuden aallon martoille: vanhoilla tekniikoilla voidaan tehdä myös trendikästä!
Tein kirjasta virkatun pätkäraitamyssyn ja kudotun hapsuraitahuivin, ja ne erottuvat varmasti kadulla mustien asusteiden seasta. Käytin molempiin kaikenlaisia lankavarastoni jämiä – ohuista langoista sain paksumpia virkkaamalla tai kutomalla kaksinkertaista lankaa. Olisin voinut valokuvata luomukseni, mutta kirjan kuvamaailma on niin poikkeuksellisen hieno, etten halua luoda väärää mielikuvaa sen visuaalisuudesta. Tässä pipo ja huivi kirjan sivuilta:
Kuvaaja Sami Repo on pystynyt poikkeuksellisen hienosti vangitsemaan sivunkokoisiin kuviin iloisten lankojen värien kirjon – ja sitä riittää, kun neulotaan jämälangoista. Lisäksi muuten värikästä kirjaa rytmittää huikealla tavalla rauhalliset luontokuvat. Minna Kommerin oivaltava ja leikkisä graafinen suunnittelu kruunaa monimuotoisen käsityökirjaelämyksen. Kirja saa niin hyvälle tuulelle, että olen säilyttänyt sitä yöpöydällä vain selatakseni sitä ja saadakseni siitä ja iloa ja voimaa.
Neulo, virkkaa, kirjo jämälangasta! on kirja, joka asettaa uudenlaiset laatuvaatimukset paitsi oivaltaville ohjeille mutta myös voimauttavalle visuaaliselle kokemukselle.
——————————–
Kuka on Sanna Vatanen?
Sanna Vatanen on syntynyt Joensuussa vuonna 1973 ja viettänyt lapsuutensa Kuusamossa. Hän on valmistunut tekstiilisuunnittelijaksi Taideteollisesta korkeakoulusta ja opiskellut Irlannissa kirjontaa.
Vatanen on tehnyt vuodesta 1999 käsityö-, sisustus- ja designjuttuja useisiin suomalaisiin alan lehtiin, yhteistyötä visualistina mainostoimistojen kanssa sekä suunnitellut neuleita ja neuleohjeita.
Itse tekeminen, ekologisuus, luonto ja matkailu ovat Sanna Vataselle tärkeitä asioita työssä ja elämässä ylipäänsä. Elämäntapaneuloja harrastaa myös lukemista, elokuvia, patikointia, joogaa ja veneilyä.
lähde: WSOY
Kaarina Davis: Irti oravanpyörästä, Nemo Kustannus, 2010
Irti oravanpyörästä on huikean hieno omakohtainen tarina oman elämäntavan ja itsensä löytämisestä. Kirjan kirjoittaja Kaarina Davis kertoo hauskasti ja pelottomasti kipuilevan tarinansa, kuinka hän sairaanhoitajana yrittää löytää mielekkyyttä elämäänsä.
Davis kokeilee vuorotteluvapaata, positiivista ajattelua, tunteiden tukahduttamista, omakotitaloasumista. Miltei kaikkea muuta paitsi ”lasten pyöräyttämistä”. Hän kirjoittaa: ”Melankolisten tunteitten kanssa yritin vain elää. Ajattelin, etten koskaan pääsisi kaihosta eroon. Päätin yrittää olla vähemmän kunnianhimoinen töissä. Etäännyttäisin itseni niin kuin Raili. Tekisin vain välttämättömän ja painaisin tunteettomasti duunia. Töihin meno pelotti. Iso asuntolainakin pelotti. Huolten kanssa on vain elettävä, ajattelin.”
Kunnes Davis päätti uskaltaa tehdä merkittäviä muutoksia elämässä. Hän päätyi suuren, taka-alalla olleen unelmansa äärelle ränsistyneen sukutilan omistajaksi. Kirja kertoo, millaisten mutkien, tunteiden ja tapausten kautta 25 neliöisestä mökistä tuli asuttava, Davisin koti.
Jos ajattelet, että kyllä muut pystyvät tuohon, mutten minä, lue tämä kirja.
Jos ajattelet, että pitääkö muuttaa maalle, jotta voi hidastaa, lue tämä kirja.
Jos et tiedä, mitä oikeasti sydämessäsi haluaisit tehdä, lue tämä kirja.
Jos jokin tökkii menestyvässä, kunnianhimoisessa, tapahtumien täyteisessä ja ylitsepursuavassa elämässäsi, lue tämä kirja.
Lue tämä kirja myös, jos olet sitä mieltä, että sinulla ei ole varaa elämäntahdin hidastamiseen ja elämän mielekkyyden löytämiseen. Davis vastaa kirjallaan kaikille, jotka kysyvät, onko hidastamiseen varaa. Davis tekee kirjassa myös sen, mitä suomalainen ei normaalisti koskaan tee: hän avaa tilipussinsa lukijoille. Konkreettisten ohjeiden lisäksi kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta, tässä muutamia makupaloja:
”Suunnittelin kuistin tilalle yhdeksän neliön eteistä, jolloin 36 neliötä lämpiäisi hyvin varaavalla takalla. Siinä ei olisi yhtään hukkatilaa lämmitettävänä. Saisin testata käytännössä ’askeesi palkitaan, mukavuus maksetaan’ -teoriani. Mitä pienempi koti minulla olisi, sen pienemmät elinkustannukset, sen vähemmän tarvetta työlle ja vastaavasti enemmän aikaa tehdä, mitä halusin.”
”Pieni koti kiihdyttää mielikuvitusta ja luovuutta. Aina ei tarvitse lähteä rautakauppaan mittanauhan kanssa. Ikkunapuitteet saimme, kun naapurin isäntä repi vanhoja aidanseipäitä pellostaan, ruostuneet naulat ja jäkälä luovat rustiikkia tunnelmaa. Irrottaessamme lattialankkuja numeroimme ne, jotta muistaisimme laittaa ne takaisin oikeassa järjestyksessä.”
”Tittelit tuntuivat olevan tärkeitä ihmisille. Mikä minä sitten oikein olin? Sairaanhoitaja en halunnut enää olla. Ihmiset tuskastuivat usein tittelittömyyteeni. He kysyivät ihan suoraan: ´Millä sinä sitten elät niinku?’ Minä elän, niinku, realisoimalla vanhoja tarpeettomia tavaroita, kasvattamalla ruokaa, pilkkomalla polttopuut ja keräilemällä marjoja ja sieniä.”
”’No, eikö työnteko ole tärkeämpää kuin puutarhanhoito? Saisi rahaa, jolla voisit ostaa sen ruoan kaupasta, eikä sinun tarvitsisi kasvattaa sitä” hän [ystävä] ihmetteli. ”Jos minä saan ruokani ilmaiseksi maasta, miksi menisin töihin, jotta saisin rahaa ruokaostoksiin?”
”Unelmoin pitkään vain joutilaisuudesta ja siitä, että elämä jatkuisi suurin piirtein samalla elintasolla kuin siihenkin asti. Olin niin väsynyt työstä, että haaveilin helposta elämästä. – – – En ymmärtänyt, etten kaivannut joutilaisuutta vaan mielekkäämmän elämän.”
”Myy osa omaisuudestasi, muuta pienempään asuntoon ja elä säästeliäästi, niin olet jo pitkällä.”
”Pystymme tekemään vähemmän työtä ja nostamaan siten elämänlaatua. Silloin työtä riittää useammallekin. Voisimme muodostaa kokonaan uudenlaisen elämäntavan, joka ei perustu jatkuvaan talouskasvuun ja luonnonvarojen tuhlaukseen, jos vaan päättäisimme niin.”
Kaarinan toisen kirjan löydät täältä ->
Toisinnäkijän päiväkirja
Hidastaelamaa.fi pyysi Xoco.fi:n omistajalta Annika Kauraniemeltä vinkkejä luonnontuotteista, joilla voi tukea päivärytmiä.
AAMULLA JA PÄIVÄLLÄ
Korvaa muutama kahvikupillinen pakuri– tai valkoisella teellä.
“Kahvin piristävä vaikutushan perustuu kofeiinin vaikutuksiin; se nopeuttaa hengitystä ja pulssia, stimuloi munuaisia, kohottaa verenpainetta, virkistää aivoja ja poistaa näennäisesti väsymystä. Kahvi ei sisällä mitään ravintoaineita, mutta sen sijaan kuluttaa elimistössä olevia ravinteita. Pakurikääpätee sitä vastoin antaa voimaa ja parantaa vastustuskykyä. Teen maku on mieto, pehmeä ja vaniljainen. Pakurikääpää on kauan käytetty muun muassa Venäjällä, jossa sillä? on myös lääkinnällinen käyttötarkoitus syöpälääkkeenä. Valkoisen teen terveyttä edistävät vaikutukset ovat puolestaan mustaa ja vihreää teetä voimakkaampia. Erot johtuvat sekä valkoisen teen runsaammasta antioksidanttimäärästä että teelehtien erilaisista käsittelytavoista. Sekä mustan että vihreän teen käsittelyprosessi on valkoista teetä pidempi, jolloin lehtien antioksidantteja menetetään enemmän valkoiseen teehen verrattuna.”
Aivan huippu lisäenergian antaja on raakasuklaa, joka on tehty raakakaakaopavusta.
“Huikeat 10% kaakaonpainosta on antioksidantteja. Kaakao sisältää kaikista ruoka-aineista maailman suurimpia pitoisuuksia magnesiumia. Kun aivoillamme on käytösssä riittävästi magnesiumia, toimii ajatuksemme kirkkaasti ja selkeasti. Kaakao sisältää luonnossa erittäin harvinaista theobromiinia, joka on kofeiinin sisarmolekyyli. Theobromiinilla on pitkäkestoisesti piristävä vaikutus. Raakasuklaa on ihana ja helppo tapa saada tärkeät ravintoaineet. Verkkokauppamme suosituin tuote onkin Conscious-suklaa.”
ILLALLA
Kokeile Cocovin intialaisia lääkinnäisiä yrttejä:
Ashwagandha vahvistaa stressinsietokykyä sekä lyhyt- ja pitkäkestoista muistia. Auttaa nukahtamisvaikeuksissa ja edistää syvää unta. Rentouttaa lihaksia ja lisää seksuaalista halukkuutta.
Brahmin sanotaan edistävän rentoutumista, hidastavan? ikääntymistä, antavan elinvoimaa. Brahmilla on myös rauhoittava ja unta parantava vaikutus. Brahmi lisää aivoverenkietoa, valppautta,? keskittymiskykyä ja sekä lyhyt- että pitkäkestoista muistia.
Tulsi sisältää runsaasti luonnollisia antioksidantteja ja on tunnettu? vahvistavasta voimastaan. Tulsi on monipuolinen hyöty-yrtti, joka?helpottaa stressiä, tukee vastustuskykyä, lisää elinvoimaa, edesauttaa terveellistä aineenvaihduntaa. Perinteisesti tulsia on käytetty kuumeeseen, yskään, astmaan, ihottumiin, ruuansulatusvaivoihin ja muistin parantamiseen.
“Kaikki laadukkaat ravintotiheät ruuat tasapainottavat kehoamme voimaan paremmin. Hyvästä ravinnosta saa tasaisemman energiatason. Valkoinen sokeri kannattaa korvata esimerkiksi palmu tai ruokosokerilla.”
Lue lisää Xoco.fi:stä: Pieni suklaapuoti verkossa
Stressijakso yleensä liittyy siihen, ettei ole tarpeeksi aikaa. Kun taas ei ole tarpeeksi aikaa, karsitaan perustarpeista eli unen määrästä ja ruuan laadusta. Ruuaksi kelpaa usein se, mitä nopeiten saa, tai joku noudattaa periaatetta ”raskas työ, raskas ruoka”. Ja näin stressin määrä lisääntyy kehossa.
Paula Heinonen antaa stressijakson ruokavalioon yhdeksän ohjetta:
Valmista vihermehua kuivatuista kasviksista ja yrteistä, esimerkiksi nokkosesta ja pinaatista. Myös terveyskaupoista löytyy erinomaisia vaihtoehtoja. Sekoita lasilliseen vettä tai mehua teelusikallinen vihreää ravintojauhetta. Viherjuoma imeytyy helposti kehon hyväksikäytettäväksi.
Ohjeet ovat Paula Heinosen kirjasta Vihdoinkin hyvä olo – Suolisto kuntoon ruokavalion avulla (Gummerus, 2006)
Japanilaistyyppinen teepöytä syntyi kolmea elementtiä yhdistelemällä: levy, jalat ja tapetti. Löysin nuo kaikki omasta varastosta. Levyä oli käytetty nikkarointialaustana, jalat olivat vanhasta nojatuolista ja tapetinpaloja olin saanut näytteeksi.
Tein tapeteista tilkkutäkkikuvion, koska näytepalat olivat niin pieniä. Mittasin levyn ja leikkasin oikeankokoisia tilkkuja. Liimaamiseen käytin tapetoinnista jäänyttä liisteriä. Lopuksi kiinnitin jalat. Halutessaan päälle voi vielä laittaa kevyen lakan, jos haluaa. Tosin lika lähtee helposti tapettipinnasta pyyhkäisemällä.
Tapetilla voi myös päällystää vanhan pöydän, jos pöydänkansi on päässyt huonoon kuntoon:
Tämän kirpparipöydän päällystin ylijääneellä tapetilla yli kolme vuotta sitten. Pöytä on ollut kovassa käytössä, mutta kestänyt hyvin.
Eräs suomalainen toimitusjohtaja oli jäänyt lomalle lääkärin määräyksestä. Lääkärin ohjeen mukaan hän kävi joka aamu rauhoittavalla kävelyllä metsässä. Metsän siimeksessä vastaan tuli vanha koulukaveri.
”Ai, olet vuosilomalla vai?” toimitusjohtaja kysyi.
”En ole. Olen yrittäjä, ja tein jo päivän työni, nyt päätin lähteä virkistäytymään”, koulukaveri vastasi.
”Mutta päivähän on vasta aluillaan. Eikö tällainen hieno päivä kannattaisi käyttää tehokkaasti?” kysyi toimitusjohtaja.
”Sain jo kaiken tarvittavan tehtyä tälle päivälle. Huomenna sitten taas jatkan” sanoi koulukaveri innostuneesti.
”Mutta… mitä aiot tehdä koko loppupäivän?”
Koulukaveri katsahti ylöspäin ja hymyili. ”Nautin päivänvalosta ja metsästä, lenkkeilen, luen, teen rauhassa ruokaa, lepäilen, leikin lasteni kanssa ja iltaisin juttelemme vaimoni ja ystävieni kanssa teekupposen ääressä. Minulla on kovasti tekemistä.”
Toimitusjohtaja naurahti ja ojensi ryhtiään. ”Minulla on ekonomin tutkinto, ja voisin auttaa sinua maksimoimaan tuloksiasi ja tehostamaan työntekoasi. Sinun kannattaisi käyttää päivät hyödyksesi, jotta voit laajentaa yritystäsi. Ensin voisit laajentaa bisnesideaasi, ja myöhemmin voisit perustaa useampia yrityksiä eri paikkakunnille. Voisit omistaa kokonaisen ketjun!”
Hän jatkoi: ”Sinun ei kannata aluksi pitää montaa työntekijää vaan tehdä hommat itse, teet parempaa tulosta. Voisit johtaa kaikkia yrityksiäsi itse. Sitten sinun pitäisi tietenkin muuttaa Helsingin keskustaan. Mutta ei asuntojen ja liiketilojen korkeat hinnat sinua haittaisi, sillä sinulla olisi paljon suuremmat tulot.”
Koulukaveri kysyi: ”Mutta kauanko tähän menisi?”
Toimitusjohtaja vastasi: ”10-20 vuotta, korkeintaan 25.”
”Mutta entä sitten?”
Toimitusjohtaja sanoi nauraen: ”Tässäpä onkin paras osuus. Kun aika on kypsä, voit järjestää osakeannin ja myydä koko yrityksen osakekannan ja rikastua. Ansaitsisit miljoonia.”
”Miljoonia? Mitä sitten?”
”Sitten voisit jäädä eläkkeelle ja nauttia päivisin valosta ja metsästä, lenkkeillä, lukea, tehdä rauhassa ruokaa, lepäillä, leikkiä lastesi kanssa ja jutella iltaisin vaimosi ja ystäviesi kanssa teekupposen ääressä…”
Alun perin tämä on ilmeisesti eteläamerikkalainen kansantarina. Tarinaa kerrotaan useissa eri maissa hieman erilaisina versioina – nyt myös suomalaiseen kulttuuriin sopivana.
LUE MYÖS: Tarina kalastajasta ja liikemiehestä (alkuperäinen versio)
Eräs amerikkalainen liikemies lähti lääkärin määräyksestä lomalle pieneen meksikolaiseen rannikkokylään. Ensimmäisen aamun kiireellinen puhelu toimistosta vei hänen yöunensa, ja hän käveli laiturille selvittelemään ajatuksiaan. Eräs kalastaja oli juuri kiinnittänyt pienen veneensä laituriin, ja veneessä oli useita suuria keltaevätonnikaloja. Mies kehui meksikolaisen kalojen hienoa laatua.
”Kauanko niiden pyytämiseen meni?” kysyi amerikkalainen.
”Ihan vähän aikaa”, vastasi kalastaja hämmästyttävän hyvällä englannin kielellä.
”Mikset sitten jää pyytämään lisää kalaa?” kysyi amerikkalainen.
”Minulla on jo riittävästi perheeni elatukseen ja ystävillekin” sanoi meksikolainen lastatessaan kaloja koriin.
Meksikolainen katsahti ylös ja hymyili. ”Nukun pitkään, kalastan hiukan, leikin lasteni kanssa, vietän siestaa vaimoni Julian kanssa ja kävelen joka ilta kylälle, jossa siemailen viiniä ja soita kitaraa ystävien kanssa. Minulla on kovasti tekemistä, señor.”
Amerikkalainen naurahti ja ojensi ryhtiään. ”Hyvä herra, minulla on liikkeenjohdon tutkinto Harvardista ja voin auttaa sinua. Sinun pitäisi kalastaa enemmän ja ostaa tienesteillä suurempi vene. Ennen pitkää voit ostaa lisää veneitä ja lopulta omistaa kokonaisen kalastuslaivueen.”
Hän jatkoi: ”Sinun ei kannata myydä saalistasi välittäjille vaan suoraan kuluttajille, ja sitten voit ostaa oman säilyketehtaan. Voisit johtaa tuotantoa, valmistusta ja jakelua. Sinun täytyisi tietysti muuttaa Mexico Cityyn ja myöhemmin Los Angelesiin ja lopulta ehkä New Yorkiin, jossa voisit johtaa yritystäsi ammattimaisesti.”
Kalastaja kysyi: ”Mutta señor, miten kauan tähän menisi?”
Ja amerikkalainen vastasi: ”10–20 vuotta, korkeintaan 25.”
Amerikkalainen sanoi nauraen: ”Tässäpä onkin paras osuus. Kun aika on kypsä, voit järjestää osakeannin ja myydä koko yrityksen osakeannin ja rikastua. Ansaitsisit miljoonia.”
”Miljoonia, señor?” Mitä sitten?”
”Sitten voisit jäädä eläkkeelle ja muuttaa pieneen rannikkokylään, voisit nukkua pitkään, kalastella hiukan, leikkiä lasten kanssa, viettää siestaa vaimosi kanssa ja kävellä iltasella kylälle siemailemaan viiniä ja soittamaan kitaraa ystäviesi kanssa…”
Tämä on ilmeisesti alunperin eteläamerikkalainen kansantarina. Tämä versio ja suomennos on kirjasta Timothy Ferriss: 4 tunnin työviikko.
Purkeissa lukee kauniilla käsialalla: kehäkukka, vadelmanlehti, laventeli, siankärsämö, kamomilla, merilevä. Punotusta korista löytyy vielä raparperinjuuria ja lepänkäpyjä. Nämä yritit ja luonnontuotteet ovat peräisin ekokampaajan omalta kesämökiltä ”ja myös asiakkaat tuovat niitä mukanaan” kertoo ekokampaaja Opri Karttunen parturi-kampaamo Peppecosta. ”Niitä sekoittelemalla saadaan monenlaisia värisävyjä hiuksiin ja erilaisia hemmottelevia hoitoja hiuksille ja hiuspohjalle”, hän jatkaa.
Ekokampaajien tärkein periaate on kunnoittaa sekä luontoa että ihmistä. Värit ja hoidot pyritään tekemään luonnosta saatavilla aineksilla. Jos muita kuin luonnontuotteita on syytä käyttää, ekokampaaja on perinpohjin selvillä tuotteiden ainesosista ja hän pyrkii välttämään kaikkia ylimääräisiä kemikaaleja.
”Esimerkikisi vaalennuksia ja permanentteja ei voi tehdä luonnontuotteilla, ja sitä kuitenkin halutaan minunkin kampaamossani”, Karttunen sanoo. ”Mutta sitten vain valitaan ne tuotteet, joissa on vähiten kemikaaleja.”
Ihmistä kunnioitetaan ekokampaamossa kokonaisuutena, ei pelkkänä tukkana: mieli ja keho astuvat sisään samassa paketissa. Esimerkkinä voisi ottaa vaikka stressin vaikutuksen hiuksiin: Henkinen kuormitus heikentää hapen ja veren kulkeutumista hiustuppeen, jolloin hius alkaa voida huonosti. Hius saattaa vaurioitua tai pudota.
Päänahan verenkiertoa saadaan ekokampaamossa parannettua intialaisella päähieronnalla. Ja mielen rahoittumista tuetaan esimerkiksi käyttämällä päähieronnassa laventeliöljyä. Näin voidaan siis lievittää sekä stressin henkisiä että fyysisiä seurauksia. Ja kun hiukset vielä pestään luomusampoolla, niin hiustuppi pysyy auki, ja hiuksella on mahdollisuus elää ja voida hyvin.
”Minulla on vain yksi asiakas kerralla kampaamossa. Haluan, että täällä on rauhallinen ja rentouttava tunnelma”, Karttunen kertoo muista stressiä vähentävistä seikoista.
Mielenrauhaa lisää myös se, että kampaamossa ei haise kemikaaleille ja se, että Karttunen kertoo ostaneensa kaikki kampaamonsa kalusteet käytettyinä.
Vaikka ulkona on kinoksittain lunta, Peppecossa on ikuinen kesä ihanine kuivattuine kasveineen ja hyvine tuoksuineen. Ja lämmin mieli.
—
Tässä esimerkki ekokampaamon hoidosta:
Asiakkaalla on rasvoittuva hiuspohja, joka kutisee ja hilseilee. Hän on myös stressaantunut ja kaipaa rentoutusta. Näin ollen ekokampaaja tekee asiakkaalle rentouttavan intialaisen päähieronnan, jossa käytetään antiseptista jojobaöljyä, joka balansoi rasvoittuvaa hiusta. Myös muutama tippa laventeliöljyä auttaa rasvaisuuteen, ja lisäksi sen tuoksu rentouttaa.
Hieronnan jälkeen tehdään hoito keltasavella, johon lisätään siankärsämöä, kehäkukkaa, sitruunamehua ja luonnonjugurttia. Hoidon annetaan vaikuttaa pyyhkeen alla 30 minuuttia, jonka jälkeen se pestään pois.
Lopuksi ekokampaaja tekee asiakkaalle energialeikkauksen, jota kutsutaan vertauskuvallisesti hiusten feng shuiksi. Energialeikkauksessa tehdään harmonisia linjoja, ja sen aikana kammataan hiuksia voimakkaasti, jolloin kuona-aineet poistuvat kehosta.
Rhonda Byrne: Salaisuus ? Kiitollisuuskirja, WSOY 2010
Kiitollisuuskirja on kaunis muistikirja, jonka lähtökohtana on Salaisuus-kirja, jota oli vuonna 2008 myyty seitsemän miljoonaa kappaletta. Tuo salaisuus on yksinkertainen: tiedostettu tai tiedostamaton ajatus vetää ajateltuja asioita luoksesi. Jos ajattelet aina negatiivisia ajatuksia, vedät puoleesi negatiivisia ihmisiä ja ajatuksia. Positiivinen suhtautuminen tuo paljon positiivista elämään. ”Vetovoiman laki on maailmankaikkeuden vahvin laki”, Byrne kirjoittaa.
Kiitollisuuskirja koostuu alun lyhyistä kirjan käyttöohjeista sekä muistikirja-osiosta, joissa on rohkaisevia ajatuksia kiitollisuudesta, kuten: ”Olen kiitollinen, että minua ei rajoita mikään, vaan voi tehdä, olla ja saada kaiken, mitä sydämessäni haluan.”
Kiitollisuuskirjan johdannossa Byrne kirjoittaa, että helpoin tapa käyttää Salaisuutta on kiitollisuus: ”Kiitollisuusenergia vetää puoleensa kiitollisuutta, joten tuntiessasi kiitollisuutta, houkuttelet voimakkaasti luoksesi lisää kiitollisuusenergiaa ja saat lisää kiitollisuuden aiheita. Toisin sanoen vedät puoleesi sellaisten ihmisten, olosuhteiden ja tapahtumien energiaa, jotka tekevät elämästäsi hyvän.”
Usein olemmekin huomaamattamme kiittämättömiä, kun ajattelemme, että meidän pitäisi saada koko ajan lisää kaikkea, pystyä tekemään enemmän ja olemaan aina vain parempia. Kuinka usein olemme kiitollisia itsellemme hyvästä työpäivästä (vaikka olemme ehkä joutuneet kieltäytymään ylitöistä)? Muistammeko olla kiitollisia lämpimästä sängystä? ? Haluaisimme ehkä uuden sängyn, mutta silti on monta syytä olla kiitollinen vanhastakin.
Meillä on siis paljon, paljon syitä olla kiitollisia. Se sijaan, että mietimme, mitä meiltä puutuu (= negatiiviset tuntemukset), voimme tuntea kiitollisuutta siitä, mitä meillä jo on (= positiivinen tapa ajatella).
Vuosi 2011 olkoon kiitollisuuden vuosi: Kiitollisuuskirja tulee kulkemaan mukanani ja muistuttamaan minua kaikista niistä ihanista asioista ympärilläni. Tästä se lähtee: Kiitos hienosta muistikirjasta!
Hidastaelamaa.fi avattiin 1.10.2010. Nämä ovat vuoden 2010 kymmenen luetuinta ja viisi tykätyintä juttua.
Luetuimmat:
Tykätyimmät:
1. 10 syytä, miksi töissä pitäisi hidastaa
2. Nuku paremmin – 4 yllättävää vinkkiä
3. Tykkää ja voita!
4. Kurkistus verkkaisuuden taloon
5. Testaa, oletko riittävän hyvä
Hidastaelamaa.fi kiittää kaikkia lukijoita ensimmäisestä vuodesta ja toivottaa sopivaa hitautta vuodelle 2011!
Pääministeri Mari Kiviniemi otti uudenvuodentervehdyksessään (30.12.2010) kantaa työelämän liian koviin vaatimuksiin, työuupumukseen ja lääkkeiden ja sairauslomien avulla jaksamiseen:
”Tuottavuutta ei lisää työstään uupunut ja taakan alle musertuva työntekijä, vaan ihminen, jolla on asiat kunnossa kotona ja työpaikalla. Entistä selkeämmin meidän tulee hahmottaa ihmisen elämä kokonaisuutena. Tässä on avain suomalaisen työelämän uudelle aikakaudelle.”
Se työnantaja, jota tämä ongelma koskee, huutakoon nyt HEP.
Hiljaisuuden läpi voi kuulla työnantajan ajatuksen “ei meillä vaan”. Se on se tuttu ajatus, joka käy äidin mielessä, kun hän lukee nuorten alkoholinkäytöstä. Hetken päästä äiti saa puhelun selviämisasemalta.
Se työnantaja, joka epäilee, että omat työntekijät käyttävät lääkkeitä jaksaakseen töissä, huutakoon nyt HEP.
Hiljaisuuden keskeltä nousee fakta: 750 000 lääkitsee itseään, jotta pysyy työelämän tahdissa. Osa turvautuu jopa huumeisiin, kuten Jari 45 minuuttia -ohjelman jutussa Kova työmies, kovat huumeet.
Se työnantaja, joka aikoo kuitenkin välittää työntekijöistään niin paljon vuonna 2011, että selvittää varmuuden vuoksi, onko omilla työntekijöillä liikaa töitä tehtävänään, huutakoon nyt HEP.
(huokaus)
Jos työnantaja ei saa suutaan auki, se on tehtävä itse. Kun tarpeeksi moni työntekijä huutaa yhtä aikaa HEP ja uskaltaa kertoa, että hölläys on ainoa vaihtoehto työkyvyn säilymiselle tulevaisuuden Suomessa, alamme voimaan paremmin.
“Moni meistä toivoo uuden vuoden kynnyksellä tulevana vuonna enemmän aikaa läheisilleen. Arjen rytmi on kiivas ja hetkiä pysähtymiselle on vähän. Koska kelloja ei voi seisauttaa, pitää osata pysähtyä itse”, totesi pääministeri Mari Kiviniemi.
Työnantaja, tässä välineitä menestymiseen hidastamisen avulla: 10 syytä, miksi töissä pitäisi hidastaa
