“Kaikkein tärkeintä lapsen kannalta on mielestäni se, että vanhempi itse tiedostaa, ymmärtää ja arvostaa omaa herkkyyttään. Sen myötä kyky tukea lastakin tarkoituksenmukaisella tavalla on huomattavasti parempi.”
Herkät ovat yleensä hyviä vanhempia
Kohtaan vanhempia, jotka pohtivat, kuinka ymmärtää ja tukea erityisherkkää lastaan paremmin. Koska erityinen herkkyys on synnynnäistä, useimmiten ainakin toinen herkän lapsen vanhemmista on itsekin herkkä. He aistivat lapsensa tunteet ja tarpeet helposti. Herkät ovat siksi yleensä erittäin hyviä vanhempia, vaikka oman kuormittumisen säätely voikin aiheuttaa haasteita.
Aihe on hyvin laaja, joten tässä joitakin ajatuksia lasten ja myös meidän aikuisten itsemme herkkyyden tukemisesta. Jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten ja voi soveltaa ehdotuksia yksilöllisesti.
Lapsen herkkyyden ilmeneminen
Lapsen herkkyyden ymmärtäminen ja vaaliminen on mielestäni ensiarvoista tässä maailmassa, jossa keskimäärin vallalla ovat vielä melko kovat ja tehokkaat arvot.
Lapsen erityisherkkyys voi ilmetä monella tavalla, joista tässä muutamia esimerkkejä: hiljainen sivustaseuraaja, viihtyy yksin, rikas mielikuvitus, taiteelliset lahjat, empaattisuus, aistiherkkyys, tarkka havaintokyky, arkuus ja pelokkuus uusissa tilanteissa ja muutoksissa ja/tai univaikeudet.
Herkkyys itsessään ei ole vika, sairaus tai vamma, vaan noin 20%:lla ihmisistä oleva normaali synnynnäinen hermojärjestelmän ominaisuus. Jokainen erityisherkkä ihminen on ainutlaatuinen ja herkkyys ilmenee yksilöllisesti eri tavoilla ja voimakkuuksilla. Joskus herkkyys liittyy myös diagnosoituihin sairauksiin kuten autismi, asperger tai ADHD.
Vanhempien tehtävä on säädellä ärsykkeiden määrää
Kaikkein tärkeintä lapsen kannalta on mielestäni se, että vanhempi itse tiedostaa, ymmärtää ja arvostaa omaa herkkyyttään. Sen myötä kyky ymmärtää ja tukea lastakin tarkoituksenmukaisella tavalla on huomattavasti parempi.
Vanhempien tehtävä on säädellä lapsen kohtaamien ärsykkeiden määrää mieluiten jo sikiövaiheesta alkaen. Kannattaa seurata erilaisten aistiärsykkeiden, äänten, valojen, hajujen, tapahtumien ja ihmisten vaikutuksia kyseiseen lapseen sekä huolehtia niiden vastapainokssi riittävästä levosta, rauhasta ja hiljaisuudesta.
Turvallisuuden tunnetta ja totuttelua maailman menoon
Lapsella on turvallista yleensä fyysisesti vanhempiensa lähellä ja tutuissa ympäristöissä. Perheyhteys muodostaa lapselle fyysisen ja tunnetason turvapaikan.
Tutut rutiinit ja ympäristöt tukevat herkän lapsen itseluottamuksen ja turvallisuudentunteen kehittymistä. Silti myös totuttaminen maailmaan menoon on olennaisen tärkeää.
Ihmisen hermojärjestelmä kaiken kaikkiaan reagoi vahvimmin uusiin ärsykkeisiin, tilanteisiin, asioihin, ihmisiin, paikkoihin. Toistamisen myötä hermojärjestelmäkin tottuu ja ikään kuin siedättyy ärsykkeille. Näin uusistakin asioista tulee vähitellen tuttuja ja vähemmän kuormittavia.
Lempeää rohkaisua pienin askelin
Tarkoitus on tukea lasta selviytymään ja elämään tässä maailmassa, joten erilaisten asioiden kohtaamisen harjoittelu kannattaa aloittaa – lapselle yksilöllisesti sopivassa mittakaavassa – jo pienestä pitäen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita pakkoreipastamista tai liian pelottaviin tilanteisiin altistamista, vaan lempeää ja rohkaisevaa otetta pienin ja sopivin askelin vähitellen ulospäin mukavuusalueilta.
Jos liikaa välttelee ärsykkeitä ja kuormittumista, niin voi joutua tilanteeseen, jossa ei tahdo kestää melkein mitään ärsykkeitä. Tämän ilmiön huomaa erityisen selvästi esimerkiksi hiljaisen retriitin jälkeen, jolloin normaali ihmisten puhe tuntuu jonkin aikaa väkivaltaisen voimakkaalta johtuen siitä, että on monta päivää tottunut hiljaisuuteen. Pikku hiljaa sitä tottuu taas normaaliin äänimaailmaan.
Pienessä mittakaavassa jokainen huomaa sen aamulla, kun pimeän jälkeen valo häikäisee hetken aikaa, kunnes silmä tottuu. Sama pätee suurempiin kokemuksiin, altistamisen kautta tottuu kunhan ärsyke ei ole liian voimakas, koska silloin se voi vahvistaa pelkoa ja ahdistusta.
Paljon lepoa ja palautumista
Erityisherkkä tarvitsee erityisen paljon lepoa eri muodoissaan, vapaa-aikaa ja yksinoloa palautuakseen ärsykekuormasta. Tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, niin kuin herkkyyden ilmenemismuodotkin, joten tietoisesti harjoittelemalla ja kokeilemalla löytyy kullekin lapselle ja aikuiselle sopiva tasapaino.
Katso Helin tulevat koulutukset ja kirja ”Herkkyyden voima – opas omannäköiseen elämään” tästä.
