Mainosyhteistyö Ravintorenkaan kanssa. Kirjoittaja Leeni Viio on diplomiravintoneuvoja, tietokirjailija ja valmentaja, jonka missio on auttaa ruuhkavuosiarjen sankareita voimaan hyvin verensokeriystävällisen elämäntavan avulla, vapautumaan makeanhimosta, omaksumaan ravitsevan syömisen ilon ja löytämään matalan kynnyksen hyvinvointirutiinit. Kehon puolella – ei sitä vastaan.
”Huh näitä ruuhkavuosia! Koko ajan kiire ja päivät on yhtä aikataulujen perässä juoksemista!” Arjen hektisyys on pomminvarma small talkin aihe, sillä kaikkihan sitä nykyisin kokevat.
Terveydelle kiireinen elämäntapa on katala kaveri. Se saa meidät laiminlyömään juuri niitä asioita, joita keho ja mieli kiireen keskellä kaipaisivat – palauttavia taukoja, luontokosketusta, unen vaalimista ja ravitsevia valintoja lautaselle.
Ravitsevan syömisen laiminlyöminen satunnaisesti ei venettä kaada, mutta kun vene on keikkunut hektisen arjen takia viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia, on selvää, ettei keho-mieli -järjestelmämme jaksa enää sinnitellä, vaan erilaiset oireet alkavat nakertaa hyvinvointia.
Mitä enemmän kiirettä, sitä tärkeämpää on syödä hyvin
Kiireisen arjen ”pikavalintojen” haitat ovat yksilöllisiä, mutta tyypillisiä esimerkkejä ovat vähitellen ilmaantuvat suolisto-oireet, hiljainen tulehdus, maksan rasvoittuminen, keskittymiskyvyn haasteet, ylimääräisen painon kertyminen ja mielialan lasku – jopa masennus.
Koska ihminen on kokonaisuus, on kyse yleensä aina oireiden kimpusta. Sillä on onneksi myönteinen kääntöpuoli; Emme tarvitse viittä erilaista ruokavaliota helpottamaan viittä erilaista oiretta, vaan ruokavalion yleislaadun petraaminen alkaa tehdä taikoja yhtäaikaisesti monella saralla.
Verensokerin tasoittuessa makeanhimo hälvenee, maksa voi purkaa rasvaansa, hiljainen tulehdus maltillistuu, suoliston seinämien tiiviit liitokset saavat eheytyä, aivojen välittäjäaineet tasapainottuvat tehden muun muassa tunnesäätelystä helpompaa, paino löytää terveen suunnan ja unen laatu kohenee.
Kiireen kesyttäminen voi olla mielekkäämpää aloittaa lautaselta kuin syvällisestä itsetuntemustyöskentelystä
Pysähdy siis ravitsevan ruoan ääreen sitä hartaammin, mitä kiireisempää arkesi on.
Voi jopa olla, että kun keho-mieli saa riittävästi tarpeellisia ravintotekijöitä, huomaamme osan kiireestä olevan itse aiheutettua ja karsittavissa. Taistele tai pakene -tilassa ja aivojen kärsiessä stressihormonien sekä sokeripöhnän huuruista on mahdoton nähdä metsää puilta. Siksi kiireen kesyttäminen voi olla mielekkäämpää aloittaa lautaselta kuin syvällisestä itsetuntemustyöskentelystä – vaikka toki molempia lopulta tarvitaan.
Entä jos ei jaksa panostaa syömiseen?
”Teoriassa upeita neuvoja, mutta kun en vaan pysty, ehdi enkä jaksa!” Tuttu tunne monelle.
Siispä sen sijaan, että ruokavalio ravistellaan uusiksi yhdessä yössä, voidaan kokeilla pieniä helppoja tapoja parantaa ruokavalion laatua. Samalla kaikkein tärkein eli kasvisten määrä lisääntyy kuin huomaamatta.
10 helppoa tapaa syödä terveellisemmin
- Asettele esille ja helposti saataville sellaisia välipaloja, joihin toivot itsesi ja perheesi tarttuvan. Esimerkiksi 1) pidä hedelmävatia esillä ja säilytä siinä monenlaisia hedelmiä valmiiksi pestynä, 2) kuori ja pilko kasvikset ja hedelmät sopiviksi paloiksi valmiiksi jääkaappiin ja jätä astia sille korkeudelle, että silmät osuvat siihen helposti.
- Rouskutelkaa suurimpaan nälkään kasviksia, kuten porkkanaa, kurkkua, paprikaa ja minitomaatteja ateriaa odotellessa. Tämä on myös loistava keino hillitä aterian aiheuttamaa verensokerin nousua, sillä kasvisten kuidut ja polyfenolit hidastavat hiilihydraateista pilkkoutuvan sokerin imeytymistä vereen.
- Ota smoothiet mukaan arkeen. Niihin saa sujautettua marjojen ja hedelmien lisäksi myös kasviksia, kuten kukkakaalia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja jopa hapankaalia ilman, että maku kärsii. Tee kerralla enemmän ja ota mukaan evääksi, joka jarruttaa tehokkaasti iltapäivän makeanhimoa tai antaa energiaa työpäivän jälkeiseen treeniin.
- Testaile nopeasti valmistuvia kasvissosekeittoja, joista on helppo saada jopa koko päivän kasvisannos yhdellä kertaa. Samettiset keitot ovat yllättävän usein myös lasten herkkua. Kasvissosekeitto on myös budjettiystävällinen valinta, kun suosit edullisia kotimaisia juureksia. Tee kerralla iso kattilallinen – siitä riittää moneksi päiväksi, ja maku vain paranee.
- Höystä perusruokaa kasvisraasteella. Esimerkiksi raastettu kukkakaali, porkkana ja kesäkurpitsa sujahtavat moneen arkiateriaan makaronilaatikosta spagettikastikkeeseen ja wokista jauhelihapyöryköihin.
- Makeuta leivonnaisia lisätyn sokerin sijaan banaanilla tai omenasoseella – tai korvaa osa sokerista niillä. Myös marjat toimivat makeuttajina. Leivo esimerkiksi porkkanamuffinsseja viikonloppuna isompi satsi yhdessä lasten kanssa ja pakasta tulevia viikkoja varten. Terveelliset leivonnaiset toimivat kätevinä välipaloina ja eväinä!
- Jos kasvikset ruoan seassa eivät maistu, ota tavoitteeksi syödä edes jotakin kasvista, marjaa tai hedelmää jokaisen aterian rinnalla. Kasvata määrää ja monipuolisuutta vähitellen.
- Aloita itsestäsi, sillä esimerkkinä toimiminen on tehokkain tapa tartuttaa hyvä tapa myös lapsiin. On myös tutkimuksin todettu, että mitä useammin perhe syö yhteisiä aterioita, sitä enemmän vanhempien ja lasten ruokavaliot muistuttavat toisiaan.
- Orientoidu ruokailutilanteisiin kehon ja mielen kokonaisvaltaisena ravitsemisena sekä tärkeänä perheen vuorovaikutuksen ja yhdessäolon hetkenä ”polttoaineen tankkaamiseen” sijaa. Se auttaa lisäämään arvostusta aitoa ravintoa kohtaan, ja aterian ääreen tuntuu merkitykselliseltä pysähtyä myös kiireen keskellä.
- Anna makutottumusten muuttumiselle aikaa. Mieltymyksistä voi oppia pois, mutta se vaatii toistoja sekä sitä, ettet pommita jatkuvasti makunystyröitä ylimaittavilla teollisilla suupaloilla.
Antioksidantteja avuksi
On houkutteleva ajatus, että ruokavaliomuutosten sijaan ratkaisu heikkolaatuiseen syömiseen lyötyisi ravintolisistä. Niin ei kuitenkaan ole, vaan ravintolisät ovat nimensä mukaisesti lisiä. Ne toimivat ruokavalion tukena, mutta eivät taio terveyttä, mikäli elämäntavat ovat muilta osin rempallaan.
Ravintolisissä laatu korvaa määrän. Markkinoilla on jos jonkinlaisia tuotteita, joista osa voi olla jopa haitallisia tai vähintäänkin täysin tehottomia. Jos valmistajalla ei ole antaa tarkkoja tietoja ravintolisän alkuperästä, sisällöstä ja puhtaudesta, voi olla tarpeen jättää tuote hyllyyn.
Yksi erittäin korkealaatuinen, puhdas, kotimainen ja tutkitusti antioksidanttipitoinen ravintolisä löytyy hyvinkin läheltä. Siihen on tiivistetty suomalaisen nuoren luomumännyn kuoren ja nilan tehoaineet jo 50 vuoden ajan. Tuo useasti palkittu klassikkotuote on tietenkin Karin Havupuu-uutejuoma. Se sopii vauvasta vaariin – eikä vähiten hektisten ruuhkavuosien tueksi, sillä sen tulehdusta alentavat fenoliset yhdisteet auttavat kehoa suojautumaan kiireen, kuormituksen ja heikkolaatuisten ravitsemusvalintojen aiheuttamalta oksidatiiviselta stressiltä.
Tässä muutama kätevä tapa nauttia Karin Havupuu-uutejuomaa koko perheen voimin:
- aamushottina, johon voi sekoittaa halutessa sokeroimatonta tyrnimarjamehua
- smoothien seassa (maku ei tule läpi, kun mukana on marjoja)
- lorauksena kastikkeiden sekaan
- kotitekoisen glögin tai muun lämmittävän juoman pohjana.
PS. Karin Havupuu-uutejuoma viettää 50-vuotisjuhliaan vuonna tänä vuonna, ja se on vanhin Suomessa edelleen myynnissä oleva kotimainen terveystuote. Jos haluat kokeilla sitä terveytesi tukena, saat juhlavuoden kunniaksi 25 % alennuksen ostoista koodilla HIDASTA25 TÄÄLTÄ.
Ravintorengas Oy on suomalainen terveystuotealan edelläkävijä, joka on valmistanut luomulaatuista männynkuoriuutetta Siikaisissa jo 50 vuoden ajan. Tunnetuin tuote on Karin Havupuu-uutejuoma, joka on palkittu jo neljä kertaa terveystuotealan palkinnoilla – uusimpana Terveystuotealan klassikko -tunnustus vuonna 2025. Pinena®-tuoteperheeseen kuuluvat myös männynkuoriuutetabletit sekä Elinvoima- ja Vastustuskyky-kapselit.
Lähteet:
Valsta, L., Kaartinen, N., Tapanainen, H., Männistö, S., Sääksjärvi, K. (2019): Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta (2024): Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki.
Sarttila, K., Kauppinen, T., Kilpeläinen K., Ikonen, J., Koskela, T., Parikka, S. (2024): Aikuisväestön koettu hyvinvointi 10 kunnassa – Terve Suomi 2023 -tutkimuksen tuloksia.
